”Elämme ilmastopainajaisen kanssa pitkään. Ellei ihmettä tapahdu, ilmasto lämpenee selvästi. Ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalle pitää tulla siihen sopeutuminen. Se muuttaa kaiken ajattelussamme, kulutustottumuksissamme, peloissamme ja haaveissamme. Journalismin pitää käsitellä tätä tematiikkaa mahdollisimman monipuolisesti, jotta se voi auttaa ihmiskuntaa hakemaan ratkaisuja”, sanoo Ylioppilaslehden toimitussihteeri Johannes Roviomaa.
Kesällä 2019 Roviomaa työskenteli freetoimittajana. Hän matkusti kesän aikana pitkäaikaisen ystävän ja työparin, valokuvaaja Touko Hujasen kanssa kolmelle suomalaiselle maatilalle oppiakseen mahdollisimman paljon ilmastoystävällisestä maanviljelystä. Syntyi Suomen Luonnossa marraskuussa 2019 julkaistu reportaasi Maanviljelyksen supertähdet. Se kertoo uudistavasta viljelystä, jossa maanviljelijät sitovat hiiltä maaperään ja ehkäisevät luontokatoa.
”Teimme juttua yhdessä ideoiden, toisiamme auttaen ja hyvin ruumiillisesti. Nukuimme ulkosaunassa ja leikimme viljelijöiden lasten kanssa. Opin ajamaan traktorilla. Samalla etsimme vastausta siihen, mikä on ruoantuotannon tulevaisuus, ja miten maanviljelyksen avulla voidaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja suojella planeettaa luontokadolta. Lasten kanssa leikkiessä viljelijöiltä tuli kysyttyä todella isoja kysymyksiä. Rakastan tällaisten repparien tekemistä. Haluan viettää niiden parissa paljon aikaa, vaikkei se tietenkään ole aina taloudellisesti järkevää.
Opin tätä juttua tehdessämme ekosysteemistä enemmän kuin koskaan aiemmin menemällä paikan päälle, tarttumalla multaan ja kysymällä, miten siitä saadaan ravinteikkaampaa.
Maatilat, joilla kävimme, ovat tuotantotavoiltaan harvinaisia. Mutta juuri noin kestävästi kaikkien pitäisi viljellä. Maanviljelys tarvitsee uusia ratkaisuja ja jonkinlaisen kunnianpalautuksen. Se on yksi tärkeimmistä ammateista. Myös journalismin perustehtävä pitää ajatella uusiksi. Yleisön palvelemisesta pitää siirtyä palvelemaan planeettaamme.
Kiinnostuin jo pienenä ympäristöstä ja ilmastosta. Haluan kertoa ratkaisuista, en vain siitä, miten huonosti asiat ovat. Ihmiskunnalla on niin vähän aikaa, että kyyniseen negatiivisuuteen ei ole varaa.
Olen kutsumusammatissani. Kirjoitin kuuden vanhana päiväkirjaan haaveammatikseni toimittaja tai kirjailija.”
Johannes Roviomaa, 30
- Ylioppilaslehden toimitussihteeri. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen vieraileva tutkija ja freelancetoimittaja.
- Erikoistunut ilmastonmuutokseen, arktiseen alueeseen, yhdenvertaisuuteen ja rauhaan.
- Saanut yhdessä Hyvän sään aikana -työryhmän kanssa Kanava-tietokirjapalkinnon (2017) ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon (2018).
- Valmistuu tänä vuonna viestinnän maisteriksi Tampereen yliopistosta.
- Harrastaa nyrkkeilyä ja kaupunkiviljelyä.
Päätoimittaja Orna Ben Lulun valinta
”Johannes Roviomaan omistautuminen ilmastojournalismille on ihailtavaa. Hän on tutkinut aihetta monesta näkökulmasta, mutta erityisesti maanviljelyyn ja ruoantuotantoon liittyvät jutut herättävät lukijassa innostusta. Suomen Luonnossa julkaistu Maanviljelyksen supertähdet -artikkeli luo uudenlaista virtaa aiheeseen, jonka joku voisi mieltää tylsäksi tai raskaaksi. Roviomaalla on palo saada lukijansa viihtymään ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon parissa. Se saisi olla tarttuva ominaisuus nuorten toimittajien keskuudessa.”
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
