STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.
STT siteerasi muita viestimiä viime vuonna noin 30 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Siteerausmäärä on ollut laskussa jo muutaman vuoden, mutta viime vuoden pudotus on selvästi aiempaa jyrkempi.
STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen sanoo, että pudotukseen ei ole yhtä syytä eikä asiaa ole analysoitu toimituksessa. Hän arvioi, että lasku johtuu ainakin digijournalismin tuomasta muutoksesta uutisten kerronta- ja työtavoissa.
”Toisin kuin aikanaan uutistyössä, nykyään digiaikana pärjäävät pitkät kerronnalliset jutut. Tämä suuntaus on tuottanut kappalemääräisesti vähemmän siteerattavia juttuja”, Holopainen sanoo.
Myös STT tekee pitkiä juttuja nopeaan nettikäyttöön, jolloin lyhyitä irtojuttuja eri aiheista syntyy vähemmän, Holopainen sanoo.
”Ilmeisesti se on vaikuttanut siteerausmääriin. Muuta selitystä laskevaan trendiin en keksi.”
Yle jatkoi STT:n siteerauslistan kärjessä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Yle keräsi siteerauksia perinteisiltä vahvuusalueiltaan politiikasta, kotimaan aiheista ja taloudesta. Alkuvuonna Yle uutisoi näyttävästi myös seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alalla.
Kakkosena pysyi edellisvuosien tapaan Helsingin Sanomat, jonka yksi puhuttaneimmista skuupeista oli hyväntekeväisyyden nimissä toimivan Brother Christmasin rahankäyttöön liittyvät epäselvyydet. HS oli vahvoilla myös politiikassa ja taloudessa. Lehti kirjoitti ensimmäisenä muun muassa Harry Harkimon perustaman Liike Nytin esivaiheista.
Kolmanneksi siteeratuin oli kahdentoista maakuntalehden yhteistoimitus Lännen Media, jonka siteerausmäärä laski kärkikymmeniköstä vähiten. Lännen Median uutisvoitot olivat pääasiassa politiikan aiheita.
Neljänneksi ponnistanut Ilta-Sanomat oli Hesarin tavoin kiinni Liike Nytin alkuvaiheissa. IS:n Timo Haapala onnistui uutisoimaan toimitusjohtaja Lauri Kivisen lähdön Ylestä ennen kuin Yle julkaisi tiedotteen omissa kanavissa.
Muita IS:n uutisvoittoja olivat viihde-elämän käänteet, kansanedustajien sopeutumiseläkkeen päättyminen ja perustuslakivaliokunnan lausunto sotesta. Urheilun puolelta IS uutisoi ensimmäisenä monen urheilijan uran käänteistä ja seuravaihdoista sekä valmentajien liikkeistä.
Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin on tyytyväinen toimituksensa työhön.
”Uutisvuosi oli oikein hyvä, paljon omia uutisia ja meillä toimituksessa eri osastoilla mainio draivi.”
Kovin ponnistus IS:lle oli Trump-Putin-tapaaminen Helsingissä, joka toi IS:n verkkosivuille kahdessa päivässä jopa 10 miljoonaa kävijää. Lehti perusti viime vuonna myös uuden yksikön, jonka tehtävä on kaivaa uutisia.
”Uudelta yksiköltä toivotaan muun muassa päivän uutisvirran ulkopuolelta tulevia juttuja, joihin ei muualla välttämättä ehditä paneutua”, Appelsin sanoo.
Verkkoa ja printtiä vetävä uutispäällikkö Elina Koivisto muistuttaa, että IS tekee uutisia melko pienellä porukalla, mutta kovalla tahdilla.
”Samalla yritämme muistaa huumorin ja rentouden. On olemassa sellainen käsite kuin IS-henki”, Koivisto sanoo.
Väli-Suomen Median yhteistoimituksen Uutissuomalaisen (5.) ja Savon Sanomien (9.) siteerausmäärät laskivat kärkikymmeniköstä eniten, kummankin noin 50 prosenttia. MTV:n ja Iltalehden siteeraukset vähenivät yli kolmanneksella.
Iltalehti oli vahvoilla muun muassa poliitikkojen kulujen selvittämisessä. Lehti uutisoi esimerkiksi kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) asumisjärjestelyistä. Myös kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) kulukorvausvyyhti oli IL:n skuuppi. Lehti uutisoi syyskuussa Toivolan taksikortin käytöstä ja seuraavana päivänä asunnon kulukorvauksista.
Maaseudun Tulevaisuus nousi kärkikymmenikköön ensimmäistä kertaa listauksen historiassa. Päätoimittaja Jouni Kemppainen ilahtuu tiedosta.
”On valtavan palkitsevaa, jos työmme saa näkyvyyttä myös muussa mediassa. Sitä kautta työ saa vaikuttavuutta, ja se on monille meistä tärkeä motiivi yleensä tehdä juuri tätä työtä”, Kemppainen sanoo.
MT:lla on mennyt taloudellisesti viime vuodet melko hyvin, vaikka painetun lehden levikki on laskenut. Toimituksen ”tekemi-sen meininki” on Kemppaisen mukaan kolmin–nelinkertaistanut lehden verkkoluvut. Lehti palkkasi hiljattain kolme toimittajaa uuteen MT Metsä -kuukausilehteen.
”Pystymme julkaisemaan jo aika monikanavaisesti printtijutuista videoihin, striimeihin, isoihin vaalipaneeleihin tai vaikkapa ravilähetyksiin asti. Meidän jengi on taitavaa ja taloon vahvasti sitoutunutta.”
Journalisti pääsi ensi kertaa STT:n siteeraamaksi ja nousi listan sijalle 21. Journalisti sai viisi siteerausta, muun muassa Otavamedian yt-uutisoinnista ja JSN:n puheenjohtajakohun aikana tehdystä Elina Grundströmin haastattelusta.
STT laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia STT siteerasi vuonna 2018. Tarkasteluväli oli 1. 1. – 31. 12. 2018. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Sampo Sivula.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena