Pää ja sydän kylmänä

”Pidän vakavana lehdistön- ja sananvapauden loukkauksena sitä, että en voi tehdä työtäni, jos en toimi aktivistien säännöillä.”

Yle Oulun toimittaja Ari-Pekka Sirviö joutui huhtikuussa väistelemään kivisadetta kuvatessaan Pyhäjoella ydinvoimaa vastustaneita aktivisteja. Vielä jokin aika sitten hänestä oli hyvä, että nämä pitävät kriittistä näkökulmaa esillä.

”Mutta radikaalit keinot kääntyivät itseään vastaan, ja harmittaa, että möykkä vie uskottavuutta myös asiallisen kriittiseltä journalismilta.”

Verrattuaan aktivistien kertomusta omaansa Sirviö olisi mieluummin luottanut poliisin kuin aktivistien versioihin näiden kohtaamisista. Silti hän uutisoi ”poliisin mukaan” ja ”aktivistien mukaan” ja jääväsi itsensä haastattelemasta Ylen toimitusjohtajaa Lauri Kivistä toimittajien kokemasta uhasta.

Puolueeton uutisointi vaikeista asioista on Sirviön mielestä jotain, mihin taloudellisesti ja poliittisesti riippumatonta Yleä erityisesti tarvitaan. Silti toimittajat ovat ’vain ihmisiä’, minkä vuoksi ydinvoimajuttujen näkökulmia on Oulussakin punnittu vuosien varrella huolella.

Onnistuttukin ilmeisesti on, koska kriittistä palautetta on tullut sekä Fennovoiman hankkeen kannattajilta että vastustajilta. Yhtä keskustelua puolueettomuudesta Sirviö on käynyt oman päänsä sisällä.

”Olen henkilökohtaisesti ydinvoimalaa vastaan, mutta se ei saa näkyä työssä. Kertoa on pitänyt sekä hankkeen kiistämättömistä taloudellisista eduista että sen riskeistä.”

Aihe on poltellut Pohjois-Pohjanmaata ja Etelä-Lappia vuodesta 2007. Yksi Sirviön vaikeimpia hetkiä sen käsittelyssä oli editoida haastattelua, jossa voimalan sijoituspaikaksi ehdolla olleen Simon kunnanjohtaja oli Fukushiman onnettomuudesta sitä mieltä, että tilanne on hallinnassa eikä vaikuta kielteisesti hänen ydinvoimakantaansa.

”Tietenkään en journalistinakaan voinut päästää häntä kuin koiraa veräjästä, mutta toki sen kommentin perään olisi voinut leikata jonkun neutraalimmankin kuin räjähdyskuvan.”