Narun jatkona

Neljä vuotta sitten Laura Mannisen ystävä kutsui toimittajan käymään Sirkus Huiman harjoituksissa. Taloussano-missa työskentelevä Manninen ei ollut koskaan harrastanut akrobatiaa, mutta temppuilu kiehtoi häntä.

Niinpä toimittaja huomasi samana iltana roikkuvansa kahden kankaan varassa pää alaspäin. Nyt Manninen jo opettaa ilma-akrobatiaa aloittelijoille.

Ihan jokaiselta tämä tuskin onnistuisi. Manninen harrasti nuorempana yli kymmenen vuotta baletti-, jazz- ja nykytanssia. Salilla hän on treenannut viime vuosina 2 – 3 kertaa viikossa.

Silti Manninen korostaa, että ilma-akrobatia on luultua helpompaa. Hän harrastaa myös pariakrobatiaa lattiatasossa ja pitää sitä vaikeampana kuin ilmassa taiteilua.

Voimaa ilma-akrobatia toki vaatii. Vaikka kankaissa tai köydessä roikutaan kerrallaan vain muutamia minuutteja, jokainen sekunti on pitkä, kun ilmassa pysytään käsien – tai usein vain yhden käden varassa.

”Köyden varassa voi kuitenkin myös levätä, kun sen kietoo lantion ja jalan ympärille. Ja voimat kehittyvät treenatessa.”

Manninen taiteilee yleensä 3 – 7 metrin korkeudessa. Siellä hän ottaa erilaisia asentoja, tekee käännöksiä ja välillä pudottautuu köysi ympärilleen kiertyneenä pari metriä alaspäin.

Häntä kiehtoo ilma-akrobatiassa urheilun ja tanssin yhdistäminen sekä vauhti ja vaara.

”Vaaran elementti on kuitenkin hyvin pieni.”

Korkeus tuo Mannisesta harrastukseen jopa turvaa: vaikka ote lipeäisi, ehtii vielä kääntyä jaloilleen ennen kuin mätkähtää alla olevalle paksulle patjalle.

”Olen kokeillut myös tankotanssia. Siinä on vähemmän pelivaraa, kun korkeutta voi olla vain parikymmentä senttiä.”

Manninen ei ole koskaan loukkaantunut köydellä temppuillessaan. Hiertymiä käsiin ja jalkoihin on silti hankala välttää.

”Suurin haaste akrobatiassa on usein pelon hallinta. Mutta omien rajojensa ylittäminen on hyvin palkitsevaa.”

Toimittajan työlle ilma-akrobatia on hyvä vastapaino.

”Ei siinä tule ajatelleeksi töitä, kun roikkuu kuudessa metrissä pää alaspäin yhden käden varassa.”

Mannisen ansiosta Sanomatalon kuntokeskuksen katossa on nyt kiinnityspiste köydelle. Hän tietää ainakin kolme kollegaa, jotka myös harrastavat ilmassa temppuilua.

Kaikille, jotka ovat innostuneet esimerkiksi Cirque du Soleilin tempuista, hän suosittelee vierailemista jonkin sirkuskoulun harjoituksissa kokeilemassa.

”Omista treenikavereistani vanhin on viisikymppinen. En suostu sanomaan harrastukselle yläikärajaa.”