Suomen tietotoimisto irtisanoo muutosneuvottelujensa tuloksena 13 henkilöä. Lisäksi uutistoimisto jättää korvaamatta kahdeksan muista syistä päättynyttä työsuhdetta. Kaikkiaan yhtiöstä vähenee 21 työpaikkaa.
Lisäksi huomattavan monen työntekijän työaika lyhenee tai tehtävänkuva muuttuu olennaisesti.
Irtisanomisista kymmenen ja työajan lyhennyksistä seitsemän kohdistuu toimitukseen, muut uutistoimiston muihin toimintoihin.
STT kertoi muutosneuvottelujen päättymisestä keskiviikkona 18. helmikuuta. Se aloitti muutosneuvottelut joulukuun alussa. Neuvottelujen piirissä oli 88 työntekijää. Työnantaja ilmoitti neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi enintään 25 henkilötyövuotta.
Pääluottamushenkilö Hannu Aaltosen mukaan neuvottelujen lopputulos on aina huono, kun ihmisiä irtisanotaan.
”Parhaat muutosneuvottelut ovat ne, joita ei ylipäänsä käydä. 24/7-uutistoimiston pyörittäminen pienennetyllä henkilömäärällä tulee myös olemaan hyvin vaativa tehtävä”, Aaltonen sanoo.
Päätoimittaja Minna Holopaisen mukaan STT:n säästötarve oli todella suuri. Nyt tehdyt supistukset auttavat STT:tä jatkamaan toimintaansa ympärivuorokautisena uutistoimistona. STT:n ydinlupaus asiakkailleen on, että se “tekee uutisen aiheesta kuin aiheesta”.
”Meidän on jatkossa hoidettava ennen kaikkea se, mikä asiakkaidemme olisi vaikein korvata, eli ympärivuorokautinen, kaikki mahdolliset aiheet kattava uutistoiminta”, Holopainen sanoo.
Holopaisen mukaan muutos tarkoittaa ei-uutismaisemmista jutuista luopumista.
”Varmasti uutisasioissakin sekä käsiteltävien aiheiden määrä että käsittelyn laajuus kaventuvat jonkin verran”, Holopainen sanoo.
STT joutuu supistamaan toimintaansa suurimman ostajan Sanoman luovuttua asiakkuudestaan tämän vuoden alkupuolella. Myös Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ja päätoimittaja Pekka Mervola ovat pohtineet mediassa, kannattaako konsernin jäädä mahdollisesti supistuvan STT:n asiakkaaksi.
Loppusyksystä koko uutistoimiston tulevaisuuden pelättiin olevan vaakalaudalla. Holopainen ei suoraan kommentoi muiden asiakkuuksien tilannetta kuin Sanoman.
”Neuvottelut muiden asiakkaiden kanssa ovat sujuneet hyvässä hengessä. Olemme asiakkaillemme kiitollisia heidän tuestaan ja kannustuksestaan. Meillä on edelleen merkittävä määrä hyvin sitoutuneita asiakkaita”, Holopainen sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti aiemmin tänään esittävänsä STT:lle kertaluontoista, 1,05 miljoonan euron valtiontukea. Holopaisen mukaan tuki on tarkoitettu STT:n kehittämiseen ja siltarahoitukseksi kohti uutta liiketoimintaa, eikä sen avulla esimerkiksi muuten säilytetä henkilöstön työpaikkoja.
Tarkoituksena on saada käyttöön uusia teknologioita ja löytää uusia tulonlähteitä, Holopainen sanoo. Uusilla teknologioilla tarkoitetaan muun muassa tekoälyn käytön lisäämistä.
”Se ei tarkoita, että tekoäly korvaisi toimittajiamme. Tekoäly ja ihminen ovat hyviä eri asioissa”, Holopainen sanoo.
Holopaisen mukaan tuki on STT:n jatkon kannalta oleellinen.
”Kehittäminen on helpompaa, kun siihen on resursseja. Olemme viime vuosina pystyneet kehittämään toimintaamme verraten vähän, koska resursseja on sitonut muun muassa kuva- ja toimitusjärjestelmämme välttämätön uudistus.”
Jo 2. helmikuuta STT kertoi lopettavansa osana säästötoimiaan myös säännöllisen kotimaan- ja ulkomaanjuttujen sekä kulttuurijuttujen tilaamisen freelancereiltaan.
”Se on myös hirveä surku. Olemme saaneet freelancereilta hyvin laadukkaita syventäviä juttuja ja uutisia”, Aaltonen sanoo.
Sekä toimitus että STT:n kuva- ja mediapalvelut ja tietohallinto siirtyvät huhtikuussa uuteen organisaatiomalliin.
Jatkossa STT:llä on yksi yhtenäinen uutistoimitus, jonka ulkopuolelle jäävät vain urheilutoimitus ja kuvatoimitus.
STT kertoo tiedotteessaan myös muista muutoksista toimintaansa. EU-aiheiden erikoistoimittaja siirtyy tekemään työtään Brysselin sijaan Helsingistä käsin.
STT:n yöajan uutisointi taas siirtyy usean vuoden tauon jälkeen Australian Sydneyyn, jossa toimittajat työskentelevät aamuvuorossa Suomen yöaikaan.
Uusimmassa lehdessä
- Johtaisiko sota Suomessa itsesensuuriin? Ukrainan opit kertovat, mitä kriisi tarkoittaa toimituksille.
- Arkinen työkalu vai internet-ajan suurin mullistus? Mediatalot eivät halua myöhästyä AI-siirtymästä
- Median pitää korjata virheensä – ja päättäjien pitää luottaa mediaan
- Konsten att behålla kritisk distans även då du bastat med politiker