Ulkomaankauppaministeri Ville Tavio päätti lakkauttaa Kehitys-lehden – ”Nämä ovat loppuviimein poliittisia päätöksiä”, sanoo lehden vt. päätoimittaja  

Ulkoministeriön viestintäosasto lopettaa Kehitys-Utveckling-lehden julkaisun. Globaaleihin kehityskysymyksiin ja kehitysyhteistyöhön erikoistuneen lehden viimeinen numero ilmestyy kesäkuussa. 

Lehti on ilmestynyt vuodesta 1969. Viestintäalan ammattijärjestö ProCom on palkinnut julkaisun vuosina 2021 ja 2023 parhaana organisaatiomediana.  

Lehden printin tilaajamäärä on noin 15 800 ja kyselyn mukaan sillä on noin 40 000 lukijaa. Verkossa sillä oli viime vuonna 84 000 kävijää. Kävijämäärä on yli kaksinkertaistunut kolmen viime vuoden aikana.  

---

Kehitys-lehden vt. päätoimittaja, ulkoministeriön kestävän kehityksen ja kaupan viestinnän yksikönpäällikkö Ville Cantell kertoo, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) teki päätöksen lehden lakkauttamisesta helmikuussa. Lehden päätoimittaja Erja-Outi Heino siirtyi virkavapaalle maaliskuun lopussa. 

Cantellin mukaan lakkauttamisesta on tullut lukijoilta valittelevaa ja pahoittelevaa palautetta. Hän kertoo olevansa julkaisusta ylpeä. 

“Nämä ovat loppuviimein poliittisia päätöksiä, ja meidän tehtävämme virkamiehinä on toimeenpanna niitä.” 

Cantellin mukaan lehden julkaiseminen on ollut tärkeä osa kehitystietoisuuden lisäämistä.  Hän on huolissaan siitä, miten ymmärrys kehityskysymyksistä kehittyy tulevaisuudessa. 

“Olemme nähneet arvon siinä, että suomalaiset ymmärtäisivät laajemmin näitä ilmiöitä, kysymyksiä ja sitä työtä, jota Suomi tekee osana kansainvälistä yhteistyötä ja kehitysyhteistyötä.” 

---

Lehden pitkäaikainen avustaja ja kehitysjournalismiin erikoistunut toimittaja Esa Salminen arvioi, että lehden lakkauttamisen myötä suomalainen kehitysjournalismi keskittyy yksittäisistä hankkeista ja edistysaskeleista raportoimiseen. 

“Se tyhmistyy, kevenee ja kaventuu, ehkä.” 

Salmisen mukaan lehden ansio on ollut siinä, että se on tuonut kansainvälistä kehitysaiheiden keskustelua Suomeen. Hän nostaa esiin esimerkiksi Ukrainan jälleenrakennuksen, jota käsiteltiin ensin laajasti Kehitys–lehdessä ennen kuin esimerkiksi Helsingin Sanomat tarttui aiheeseen. 

“Lehti on tuonut harmaan sävyjä siihen, miten me ajattelemme kehityspolitiikkaa, ja pohtinut sitä, minkälaista politiikkaa kaupassa, ilmastossa ja muualla pitäisi tehdä ja minkälaista kehitystä me ajamme.” 

---

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) erityisavustaja Tuomas Tähti kommentoi aihetta Journalistille ministerin puolesta. Tähden mukaan lehti lakkautettiin osana hallitusohjelmaan kirjattua ulkoasiainhallinnon uudistusta ja kehitysyhteistyön säästöjä. 

“Meillä on merkittävät säästöpaineet. Me teemme suuret sopeutukset koko kehitysyhteistyöhön, ja tämä lehti on tehty kehitysyhteistyön määrärahoista.” 

Ulkoasiainhallinnon uudistamissuosituksissa ministeriötä kehotettiin keskittymään viestinnän ydintehtäviin sekä painottamaan ajankohtaisviestintää ja viestintää ulkomaille. Tuolloin Kehitys-Utveckling-lehteä ehdotettiin siirrettäväksi kumppanin vastuulle tai lakkautettavaksi. 

“Kun keskustelimme suositusten saamisen jälkeen, kävi ilmi, että lehden kokonaisbudjetti vuodessa on noin 300 000 euroa ja jos se jatkaisi vain verkkolehtenä, kustannus olisi noin 150 000 euroa. Tämän pohjalta päädyimme siihen ratkaisuun, että se lakkautetaan kokonaan.” 

---

Ulkoministeriön virkamiehet valmistelivat lehden jatkamiselle kolme eri vaihtoehtoa: printtijulkaisuna jatkaminen, verkkojulkaisuna jatkaminen ja yhdistyminen Maailman Kuvalehden ja Maailma.netin kanssa. Viimeisestä vaihtoehdosta käytiin myös yhdistämisneuvotteluita. 

Tähti kertoo pitäneensä yhteisjulkaisua “vähän erikoisena ehdotuksena”. Hänen mukaansa yhteisjulkaisussa olisi ollut riski, että ulkoministeriön rooli siinä olisi jäänyt vaikeasti hahmotettavaksi. 

“Jos olemme mukana yhtenä osapuolena, mutta se ei ole meidän julkaisumme, lukijalle voisi olla hämäävää, onko jokin sisältö ulkoministeriön sanomaa vai ei. Se vaatisi lukijoilta hyvin huomattavaa medialukutaitoa.” 

Kehitys-Utveckling on ollut journalistinen julkaisu. Myös ennen lakkautusta esitettyyn verkkojulkaisuna jatkamiseen Tähti suhtautuu kriittisesti. 

“Meidän ei ole tarpeellista olla mukana verkkoprojektissa, kun pystymme viestimään kehitysyhteistyön ajankohtaisista asioista ilman verkkomediaa omissa kanavissamme.” 
 
Tähti kiistää, että lehden lakkauttaminen vaikuttaisi siihen, miten kehitysyhteistyökysymyksistä ja pystytään kertomaan laajemmalle yleisölle. 

“Minulla on luotto meidän viestintäosastoomme siinä, että he osaavat näillä nyt olemassa olevilla työkaluilla viestiä myös siitä kokonaisuudesta, mitä me teemme.” 

EDIT OIKAISU 17.4.2024 klo 11.45: Korjattu otsikko ja täydennetty tekstiin titteliä. Otsikossa luki virheellisesti ulkoministeri. Korjattu ulkomaankauppaministeriksi. Jutussa luki kehitysministeri. Täydennetty ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi.