Yle aloitti keväällä 2020 pikavauhdilla monikieliset koronauutiset arabiaksi, kurdiksi, somaliksi ja persiaksi. Uutisten tekemiseen osallistui myös näitä kieliä äidinkielenään puhuvia Ylen ulkopuolisia työntekijöitä. Palaute oli hyvää, mutta uutiset lakkautettiin kesällä 2021.
Journalistin tietojen mukaan osa monikielisten uutisten tekijöistä on sittemmin toivonut Yleltä aktiivisesti uutisille jatkoa. Tekijät muistuttavat, että Suomessa asuvat vieraskieliset tarvitsevat koronan jälkeenkin luotettavaa tietoa omalla kielellään. Tiedontarvetta on lisännyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Ylen erityisuutisten vastaava tuottaja Marko Krapu ei lupaa monikielisille uutisille nopeaa jatkoa. Hänen mukaansa monikieliset koronauutiset olivat henkeä ja terveyttä uhkaavan asian kriisiviestintää. Mitä tulee “arkisempaan uutisointiin” vieraskielisille, Ylen on pohdittava rooliaan ja sitä, mihin resurssit kulloinkin riittävät, Krapu sanoo.
”Koronauutisten jälkeen teimme laajan käyttäjätutkimuksen viidellekymmenelle eri kieliryhmiin kuuluvalle, jotka kertoivat, mitä he odottavat medialta, millainen yhteiskunnallinen tieto heitä kiinnostaa ja mitä haasteita sen saamisessa on. Se tuotti paljon hyödyllistä tietoa”, Krapu sanoo.
”Sitten väliin tuli Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja aloitimme toukokuussa ukrainankieliset uutiset.”
Monikielisten koronauutisten tuotantoon osallistui yksi juontaja ja yhdestä kahteen kääntäjää per kieli. Ukrainankielisten uutisten tuotannossa Yle on kokeillut toimittajan ja tekoälyn yhteistyötä.
Toimittajan ja tekoälyn mallissa ukrainankielinen toimittaja valitsee ukrainaksi käännettävät uutiset pääosin Ylen suomenkielisistä sisällöistä. Uutiset kääntää Ylen yhdessä kumppaniensa kanssa kehittämä käännöstyökalu. Toimittaja editoi käännöksen ennen julkaisua.
Krapun mukaan kokemukset mallin nopeudesta, sujuvuudesta ja kustannustehokkuudesta ovat niin lupaavia, että sitä saatetaan jatkossa käyttää muidenkin vieraskielisten uutisten tuotannossa.
”Konkreettista kerrottavaa muista kielistä ei kuitenkaan vielä ole. Nyt keräämme kokemuksia. Niiden perusteella strategiset päätökset resurssien käytöstä tekee uutis- ja ajankohtaistoiminnan johto.”
Mitä pitäisi tapahtua, että monikieliset uutiset palaisivat saman tien?
“Selvitykset ja kokeilut vieraskielisen sisällöntuotannon mahdollisesta lisäämisestä ovat vielä kesken. Äkilliset kriisit arvioimme aina tapauskohtaisesti.”
Seuraava käytännön askel Ylen tarjonnan monikielistymisessä voivat olla kevään 2023 eduskuntavaalit. Yle selvittää asiaa loka–marraskuussa.
Perinteisesti Yle on tehnyt uutisia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, saameksi, viittomakielellä, selkosuomella, romanikielellä ja karjalan kielellä. Vaalikoneet se on julkaissut suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi ja englanniksi sekä aluevaaleissa myös saameksi ja arabiaksi.
Yle teki koronauutisia arabiaksi, kurdiksi, somaliksi ja persiaksi. Ne ovat eniten Suomessa puhuttuja vieraita kieliä Ylen jo tarjoamien kielten sekä viron jälkeen. Arabiankielisiä on Suomessa noin 30 000. Somalia puhuu noin 21 000, kurdia 14 000 ja persiaa 13 000.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti