Journalistin uusi Nato-kysely: Yhä useampi tiedotusväline kannattaa Nato-jäsenyyttä

Suomalaiset tiedotusvälineet kannattavat aiempaa selvemmin Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämä ilmenee Journalistin uudesta kyselystä, joka tehtiin sähköpostitse maaliskuun lopulla. Edellinen kysely tehtiin helmikuun alussa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.  
 
Journalisti kysyi 24 tiedotusvälineen Nato-kantaa sekä sitä, miten Venäjän hyökkäys 24. helmikuuta on vaikuttanut toimitusten ajatuksiin Nato-jäsenyydestä. Kysely lähetettiin toimituksiin 25. maaliskuuta.  

Tulosten mukaan Nato-jäsenyyttä kannattavien tiedotusvälineiden määrä kaksinkertaistui edelliseen kyselyyn verrattuna. Helmikuussa Natoon liittymistä kannattivat Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Lapin Kansa ja Ilkka-Pohjalainen. 

Positiivisesti Natoon kertoivat tällä kertaa suhtautuvansa myös Turun Sanomat, Savon Sanomat, Kaleva, Iltalehti, Hämeen Sanomat ja Karjalainen. Osa ei vastannut Journalistin edelliseen kyselyyn, mutta oli määrittänyt kantansa jo aiemmin. 
 
Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa on henkilökohtaisesti kannattanut Natoa, mutta nyt niin tekee virallisesti myös Karjalainen. 
 
”Karjalainen on toki aiemminkin ollut myönteisesti avoin Suomen Nato-jäsenyydelle, mutta Venäjän hyökkäys ja sen myötä myös Suomen turvallisuusympäristön muutos tekivät lehden kannasta täysin selvän”, Koivumaa sanoo. 

Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen muistuttaa, että jäsenyyden ehdoista päätettäessä on pidettävä huolta siitä, että Naton puolustuksellinen rooli korostuu.  

“Ei ydinaseita eikä pysyviä Nato-tukikohtia Suomeen”, Kokkonen sanoo. 

Kokkonen muistuttaa, että Nato-maihin ei ole liittouman 73-vuotisen olemassaolon aikana kertaakaan hyökätty. 

“Tässä tilanteessa Nato-jäsenyys takaisin parhaiten suomalaisten turvallisuuden. Se perustuisi pitkälti ennaltaehkäisevään vaikutukseen.” 

Turun Sanomien päätoimittaja Jussi Orell kertoo lehden olevan Nato-myönteinen mutta “tietyillä reunaehdoilla”.  
 
Orell odottaa Nato-hakemukseen liittyvän selvityksen valmistusta.  

“Jos se osoittaa Nato-jäsenyyden olevan Suomen turvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu, ja jos jäsenyydelle näyttää löytyvän riittävä poliittinen tuki, kuten nyt näyttää, Turun Sanomat tukee jäsenyyden hakemista.“ 

Vielä helmikuussa Orell vastasi Journalistin kyselyssä: “Nato-jäsenyyttä on pidettävä mahdollisena, mutta yksiselitteistä syytä liittyä heti Natoon ei ole.” 

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, että Venäjän hyökkäys ei ole vaikuttanut Helsingin Sanomien Nato-uutisointiin tai -kantaan. 

“Helsingin Sanomien pääkirjoituslinja on ollut vuosikymmeniä Nato-myönteinen, vaikka lehden varsinainen uutisointi ei ole Nato-myönteistä tai Nato-kielteistä. Sikäli sota Ukrainassa ei ole tuonut asiaan erityistä uutta. Lehti on myös korostanut vuosien ajan Suomen ja Ruotsin yhteisten turvallisuusratkaisun merkitystä Nato-asiassakin”, Niemi sanoo. 

Journalistin kyselyssä yksikään tiedotusväline ei kertonut vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.  

Kyselyyn vastanneista kahdeksalla tiedotusvälineellä ei ole virallista Nato-kantaa. Tällä linjalla ovat MTV Uutiset, Yle, Seura, Apu, Uusi Suomi, Nya Åland, Suomen Kuvalehti ja Satakunnan Kansa ja STT.  
 
“Tämä on uutistoimistossa itsestäänselvyys. Nato-uutisointimme pitää olla yhtä luotettavaa sekä jäsenyyden kannattajien että vastustajien silmissä”, sanoo STT:n päätoimittaja Minna Holopainen. 

Holopainen kertoo kuitenkin henkilökohtaisesti olevansa Nato-jäsenyyden kannalla. Vielä helmikuussa hänellä ei ollut kantaa.
 
“Venäjän hyökkäys muutti Euroopan tilanteen niin kauaskantoisesti, etten enää pysty perustelemaan aiempaa toisaalta–toisaalta-kantaani Nato-jäsenyyteen. Sotilasliiton ulkopuolelle jäämiseen ei oman näkemykseni mukaan ole enää nykytilanteessa perusteita”, Holopainen sanoo. 

Hän painottaa, ettei aio pitää kantaansa esillä sen enempää toimituksessa kuin julkisuudessakaan.

“Kenenkään omat näkemykset eivät vaikuta STT:n uutistyöhön.” 

Myös Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro sanoo, ettei Avulla ole edelleenkään virallista Nato-kantaa, mutta Venäjän hyökkäys on vaikuttanut häneen. 

“Oma henkilökohtainen kantani on muuttunut Nato-myönteisemmäksi, mutta odotan kevään selvityksiä ja asiantuntijoiden arvioita ja päätän asian omalta kohdaltani sitten, kun sitä minulta virallisesti kansalaisena kysytään”, Aarnipuro sanoo. 

Nya Ålandin päätoimittaja Anna Björkroos sanoo, että Ahvenanmaalla on oma näkökulmansa Nato-jäsenyyteen. Sota on lisännyt aihepiirin seurantaa, mutta lehti ei ota julkisesti kantaa jäsenyyteen.   

 “Se, mitä me henkilökohtaisesti ajattelemme Nato-asioista ei vaikuta raportointiimme”, Björkroos sanoo. 

---

MTV:n päätoimittaja Tomi Einonen sanoo henkilökohtaisen kantansa muuttuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen myönteisemmäksi, mutta toimituksen kanta pysyy samana kuin ennen hyökkäystä.  
 
“Tuomme edelleen objektiivisesti esille mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia, niin myönteisiä kuin kielteisiä. Toimituksella ei ole virallista Nato-kantaa”, Einonen sanoo.  

Päätoimittaja Jenni Tamminen sanoo, ettei Uusi Suomi ota kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, koska verkossa ilmestyvällä lehdellä ei ole pääkirjoituksia, joissa se kertoisi virallisesta kannastaan.
Tammisen oma kanta on myönteinen. 

“Olen jo aiemmin ollut Nato-myönteinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai kantani vahvistumaan”, Tamminen sanoo. 

Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo, että Ylellä ei ole Nato-kantaa eikä hän halua kertoa omaa kantaansa julkisuudessa.  

“En ole lyönyt kantaani lukkoon”, Jokinen sanoo. 
 
Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan Yle Uutiset ei uutismediana ota kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, eikä Yle Uutisilla ylipäänsä ole sanomalehtien kaltaista kantaaottavien pääkirjoitusten traditiota.
 
“Nato-kysymystä käsitellään muuten Ylen uutis- ja ajankohtaissisällöissä runsaasti, perinpohjaisesti ja mahdollisimman monesta eri näkökulmasta, jotta suomalaiset saisivat aineksia omaehtoiseen ajatteluun.” 

Myös Seuran ja Suomen Kuvalehden päätoimittajat korostavat, että tiedotusvälineiden ei pidä ohjata lukijoita Nato-kysymyksessä.  

“Seura jatkaa samalla linjalla eikä lähdetä opastamaan lukijoita ajattelussa”, päätoimittaja Erkki Meriluoto sanoo. 

“Maailma on muuttunut, aiemmat vastaukset pätevät edelleen”, sanoo Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski.  

Kalliokoski sanoi helmikuussa Journalistissa, että lehden pitää “tarjota aineksia ajatteluun”. Suomen Kuvalehti on käsitellyt Natoa pääkirjoituksissaan, mutta ei ottanut jäsenyyteen kantaa.  
 
”Näkökulma on enemmän tulkintoja ja taustoja etsivä kuin johtopäätöksiä ilmoittava.” 

Kyselyyn jättivät vastaamatta Ilta-Sanomat, Mustread, Kauppalehti, Keskisuomalainen ja Aamulehti.  

EDIT OIKAISU 4.4. klo 17.55. Toisin kuin jutussa alun perin kerrottiin STT:n Minna Holopainen ei pitänyt helmikuun kyselyssä Nato-kantaansa salassa, vaan hänellä ei ollut silloin kantaa.

EDIT OIKAISU: 5.4. klo 15.40. Täydennetty ja täsmennetty Ylen osuutta. Alkuperäisestä muotoilusta saattoi jäädä käsitykseen, että Ylellä olisi kanta Nato-jäsenyyteen, mutta näin ei ole.