JSN: Yle luovutti journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle

Julkisen sanan neuvosto antoi virheen korjaamisesta Ylelle vapauttavan ratkaisun. Journalistiseen päätösvaltaan liittyvistä kanteluista Yle sai äänestyspäätöksellä 6–6  langettavan ratkaisun. Neuvosto antoi myös lausuman, jossa se käsitteli pääministerin toimintaa.

Kuva: Marja Honkonen

Julkisen sanan neuvosto JSN antoi keskiviikkona 22.3. pidetyssä kokouksessaan kaksi päätöstä, jotka liittyivät Ylen 25.11.2016 julkaisemaan juttuun ”Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta”. 

Ensimmäisessä ratkaisussa on kyse siitä, onko Yle rikkonut virheen korjaamiseen liittyvää Journalistin ohjeiden kohtaa 20 tai otsikkoon liittyvää Journalistin ohjeiden kohtaa 15. Neuvoston mukaan Yle kertoi juttuun tehdyistä muutoksista epäjohdonmukaisesti mutta jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut virhettä. Pelkästä muokkaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa yleisölle.

Toisessa ratkaisussa JSN antoi Ylelle langettavan Journalistin ohjeiden kohtien 2 ja 3 rikkomisesta. Kohdat ovat seuraavat:
2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Kantelu kohdistui myös sananvapauden rajoittamiseen ja Journalistin ohjeiden kohtaan 1. Niitä Yle ei JSN:n päätöksen mukaan rikkonut. Julkisen sanan neuvosto totesi, että päätoimittajalla on valta ja vastuu julkaisemispäätöksistä. Tämä tarkoittaa, että hän voi myös päättää julkaisemisen rajoituksista eikä tämä ole toimittajien sananvapauden rajoittamista

Päätös oli äänestyspäätös, joka syntyi äänin 6–6. Äänten ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Tässä tapauksessa on nähtävissä paljon piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja on taipunut ulkopuoliseen painostukseen. Kuten neuvosto on todennut aiemmissa päätöksissään, jutussa ei ollut pääministeriin kohdistuvaa erittäin kielteistä julkisuutta eikä myöskään olennaisia asiavirheitä. Yle teki tästä huolimatta pääministerin yhteydenottojen jälkeen jutun muokkaamisessa ja sitä seuranneessa aiheen käsittelyssä useita poikkeuksellisia ratkaisuja, jotka myötäilivät pääministerin näkemyksiä.
 

Lausumassa neuvosto käsitteli pääministeri Juha Sipilän toimintaa. Ylen 25.11. julkaistun jutun julkaisemisen jälkeen pääministeri lähetti suoraan Ylen päätoimittajalle useita tekstiviestejä, joissa muun muassa arvosteltiin Ylen aihevalintaa. Sen jälkeen hän lähetti Ylen toimintaa arvostelevia sähköposteja päätoimittajalle ja jutun kirjoittaneelle toimittajalle. Lisäksi pääministeri välitti heille yli kymmenen kansalaisilta saamaansa kriittistä palauteviestiä.

Julkisuudessa ja oikeuskanslerille toimittamassaan selvityksessä pääministeri on perustellut yhteydenottojaan jutun virheellisyydellä sekä samanaikaisen kuulemisen laiminlyömisellä. Varsinkin ensimmäisissä, suoraan päätoimittajalle lähetetyissä tekstiviesteissä pääministeri kuitenkin arvosteli ainoastaan jutun näkökulmaa ja sitä, että Yle käsitteli hänen sukulaisiaan.

Vallankäyttäjillä on muiden kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus antaa palautetta, vaatia oikaisuja ja tulla kuulluksi silloin, kun heihin kohdistuu erittäin kielteistä julkisuutta. Pääministerin sananvapauteen kuuluu myös oikeus ilmaista tyytymättömyytensä juttuun ja jopa sen näkökulmaan.

Tässä tapauksessa pääministerin lähettämien viestien määrää ja sävyä voi kuitenkin pitää niin poikkeuksellisena, että viestit on mahdollista tulkita painostusyritykseksi.

Pääministeri myös kieltäytyi kahden päivän ajan kommentoimasta Ylelle yhteyttään Katera Steeliin. Myös tällaista toimintaa voi pitää sananvapautta rajoittavana, erityisesti, kun kyseessä on ministeri.

Neuvosto on huolestuneena pannut merkille, että tämän tyyppinen sananvapautta rajoittava toiminta on yleistynyt. Ministeritasoisetkin poliitikot ovat alkaneet valikoida tiedotusvälineitä antamalla haastatteluja ja lausuntoja vain tiedotusvälineille, joiden julkaisema journalismi on miellyttänyt heitä. Neuvosto korostaa, että tällainen on demokratiaa rapauttavaa tiedonvälityksen rajoittamista.

Yhteiskunnan faktapohjaisuuden turvaaminen ja informaatiovaikuttamisen torjuminen ovat suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita. Neuvosto toivoo, että vallankäyttäjät ymmärtäisivät tämän eivätkä toiminnallaan turhaan vahingoittaisi vastuullisesti toimivan faktapohjaisen journalismin toimintaedellytyksiä.
 

Edellisessä kokouksessaan 23. helmikuuta neuvosto antoi Suomen Kuvalehdelle langettavan ja Yle Uutisille vapauttavan päätöksen samanaikaista kuulemista koskevissa kanteluista. Molemmat kantelut liittyivät tähän samaan Terrafame-vyyhtiin.

Journalisti kirjoitti 20. tammikuuta Ylen tapahtumista, jotka johtivat Salla Vuorikosken ja Jussi Erosen irtisanoutumiseen.

Lue lisää 

JSN:n Grundström: “Poliitikkojen pidättäydyttävä viholliskuvien luomisesta”