Kun huikea haalistui

Huikeaa, sanoi mustapartainen mies, päivää.

Sosiaalinen media suorastaan tursuu huikeaa. Tekemäni haku kymmeniä miljoonia tekstejä sisältävästä some-aineistosta osoittaa, että tätä huimaa adjektiivia käytettiin vuonna 2016 neljännesmiljoonassa sosiaalisen median viestissä.

Journalistisissakin teksteissä sana on suosiossa. Tässä joitakin poimintoja alkuvuoden Aamulehdistä: Purola hurmasi yleisön kahdella huikealla 200 metrin vedollaan. Summa kertyi kasaan huikeassa ajassa. Se kiertää verisuonissa, joita on ihmisruumissa yhteensä huikeat 95 000 kilometriä.

Näyttää siltä, että huikea on levinnyt mainoshehkutuksen ja televisioviihteen juontokielestä urheiluselostusten ja laajemminkin journalismin kieleen. Joskus muinoin elämäntapakielenhuoltajat olisivat sanoneet tälle kaiken huikeudelle soo-soo. Muotisana! Ylisana! Ärsyttävä! Kartettava! Kitkettävä!

Kielenhuoltokirjallisuudessa on vuosikymmenien saatossa puhuttu taajaan muotiilmauksista. Usein niitä on paheksuttu. Ovat kuulemma puhekieltä tai slangia. Eivät istu kirjakieleen. Leviävätkin kuin kulovalkea.

Vaan kuinka on nyt? Näinä nopean tiedon- ja epätiedonvälityksen aikoina koko ajatus muotiilmauksista ja etenkin niiden kielteisyydestä on vanhentunut. Mitä muodikkaampaa sen parempaa! Parhaat muoti-ilmaukset merkitään tunnistein, hashtagein, häsin.

Asiaan kuuluu, että nopeasti syntyvinä ja monikäyttöisinä nämä some-ajan muoti-ilmaukset myös kulahtavat nopeasti. Kuka muistaa vielä, mikä kaikki oli coolia?

Huikeakin on menettänyt alkuperäistä erityismerkitystään oikein mahtavan fiiliksen kuvaajana. Huikea on haalistunut. Huikeasta on tullut – ihan kiva.

Lopuksi villi veikkaus. Cringe on uusi huikea.