Media-alan urapolut moninaistuvat – enemmistön tie vie silti tuttua reittiä kesätöistä vakipaikkaan

Journalistien urapolut ovat aiempaa moninaisempia, kertoo journalismia korkeakoulussa opiskelleita seuraava pitkittäistutkimus.

Tutkimuksessa on mukana 43 media-alan ammattilaista, jotka ovat opiskelleet journalismia Tampereen yliopistossa tai Turun ammattikorkeakoulussa. Tutkijat ovat haastatelleet heitä vuosina 2021 ja 2023, ja seurantaa on tarkoitus jatkaa vuosina 2026 ja 2029.

Perinteisesti journalistiopiskelijat ovat hakeutuneet enimmäkseen toimittajiksi. Nyt ammattikentällä näkyy enemmän joustavuutta: tutkimukseen osallistuneista noin puolet piti mahdollisena, että sijoittuisi johonkin muuhun media-alan ammattiin, kuten viestijäksi.

Enemmistön urakehitys noudattelee silti tuttua mallia. He etenevät harjoitteluista ja sijaisuuksista ensin pidempiin määräaikaisiin ja lopulta vakituisiin työsuhteisiin. Enemmistö tutkimukseen osallistuneista myös halusi palkkatöihin, ei freelanceriksi.

Tätä polkua on kulkenut vuonna 2021 Turun ammattikorkeakoulusta valmistunut Olli Tiihonen. Hän sai kipinän opiskella journalistiksi, kun seurasi urheilutoimittajien työtä televisiosta.

”Halusin päästä tapahtumiin ja haastattelemaan urheilijoita, mikä kävikin toteen opiskeluaikana. Kirjoitin ensin jääkiekosta Jatkoaika-verkkolehteen ja sen jälkeen pääsin kesätoimittajaksi Savon Sanomien urheilutoimitukseen”, Tiihonen kertoo.

Tiihonen ajattelee urapolkunsa edenneen ­hyvin, vaikka ei heti ensimmäisenä opiskeluvuonna saanutkaan alan kesätöitä. Savon Sanomien jälkeen hän työllistyi kesäksi MTV:lle.

”Kesätyölle seurasi kolme vuotta jatkoa niin, että olin tarvittaessa töihin kutsuttava tekijä. Hommia riitti lähes kokoaikaisesti.”

Nykyään Tiihonen työskentelee ­Ilta-Sanomissa, missä hän kirjoittaa arjen ilmiöistä, autoista ja ­digistä. Ilta-Sanomiin hänet houkuttelivat säännöllinen päivätyö ja vakipaikka.

”Vuorotyö MTV:llä ei ollut huono elämäntilanteelleni, mutta erilainen työnkuva ja ­vapaat viikonloput kuulostivat kivalta vaihtelulta”, ­Tiihonen perustelee.

Toimittajan työn suola piilee Tiihosesta kohtaamisissa sekä työn vaihtelevuudessa.

”On kiva olla sekä keikkoja että päiviä, kun voi vain istua koneella kirjoittamassa. Ja että toisinaan voi tehdä tuhannen merkin jutun kymmenentuhannen sijaan. Ehkä kaipaan joskus muutakin, mutta nyt minulla ei ole etenemistoiveita, vaan olen oikein tyytyväinen rivitoimittajan rooliin. Minulle työ ei ole koko elämä”, Tiihonen ­toteaa.

Pitkittäistutkimuksen osallistujat tunnistivat mahdollisuuden vaihtaa median ammattikentällä ammatista toiseen, esimerkiksi journalismista viestintään. Tulosten mukaan yleisempää on kuitenkin ollut hakeutua vain tietyn ammattialan tehtäviin: harvat vuorottelivat eri ammattien välillä sen jälkeen, kun olivat päätyneet joko viestijöiksi tai journalisteiksi.

Tiihosen journalismin opintoihin kuului myös viestintää, mutta uutistekstien ja -videoiden tekeminen tuntui hänestä enemmän omalta.

”Myös opiskelijaradio oli opettavaista, mutta ei kiinnostanut lopulta sen suuremmin.”

---

Iida Hakala on esimerkki siitä, miten moninaisiin töihin journalismin korkeakoulututkinto voi johtaa. Hakala valmistui Turun ammattikorkeakoulusta keväällä 2023.

”Pääsin opiskeluaikana kirjoittamaan urheiluotteluraportteja Mestaruusliigaan, tekemään ajankohtaisuutisia maakuntalehteen ja harjoit­teluun Yle Urheiluun. Viimeisin vei yllättävän pitkälle”, Hakala kertaa.

Ylellä Hakala oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan: somekanavien merkitys kasvoi koronavuosina, ja osaaville, nuorille tekijöille oli kysyntää.

”Toimituksen nuorimpana minut oli helppo laittaa tekemään somea ja uudistamaan mobiilipuolen formaatteja. Olin täysipäiväinen sometoimittaja ennen kuin huomasinkaan.”

Hakalan perinteinen toimittajan polku jäi kuitenkin verrattain tyngäksi. Sosiaalisen median osaaminen johdatti hänet viestintään ja mainontaan. Hakala on työskennellyt fanituotteisiin erikoistuneen Hel Goods -verkkokaupan markkinointi- ja viestintäpäällikkönä ja tehnyt some-viestintää myös yrittäjänä. Elokuussa hän aloitti TBWA-mainostoimiston suunnittelijana.

”Olen harkinnut tarkkaan minkä kortin katson milloinkin. Kun siirryin tekemään somepainotteista markkinointiviestintää kaupalliselle puolelle, piti oman osaamisen tueksi opetella uutta myynnin puolelta”, Hakala sanoo.

Hän on huomannut, että markkinointiviestinnässä arvostetaan journalistista kokemusta.

”Somevaikuttajilla on vielä niin vahva leima, ­että yritykset arvostavat näyttöjä toimittajana.”

Hakala on tuntenut toimituksille tehtävän mediatyön itselleen helpoimmaksi, mutta ­tehnyt myös paljon mukavuusalueensa ulkopuolella. Markkinoinnin osaamista hän on kerryttänyt opiskelemalla itsenäisesti ja seuraamalla muiden työtä.

Hakala ei sulje pois sitä, että palaisi vielä toimittajan työhön. Journalismin kentän seuraaminen ja analysoiminen kiinnostaa häntä – kenties enemmänkin nyt kuin ennen polulta poikkeamista.

”Näen yhtenä vaihtoehtona ­tulevaisuudessa sen, että kaupallisen tekemisen sijaan keskityn tarkastelemaan uutiskanavien politisoitumista. On huolestuttavaa seurata, miten vahvasti somekanavat määrittävät nykyisin julkista keskustelua – eikä toimituksilla ole juurikaan valtaa somekanavien algoritmeihin, jotka ohjaavat sisällön näkyvyyttä ja leviämistä. Tämän ilmiön tutkiminen on alkanut kiinnostaa minua nykyisessä työssäni enemmän, etenkin entisenä toimittajana.”