Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto ovat saavuttaneet kolmikanta- eli trilogineuvotteluissa alustavan sovun eurooppalaisen mediavapausasetuksen sisällöstä. Neuvotteluihin osallistui myös Euroopan komissio.
European Media Freedom Act (EMFA) -nimellä kulkevalla asetuksella pyritään puuttumaan median vapautta ja elinkelpoisuutta uhkaaviin kysymyksiin Euroopan unionin tasolla.
Parlamentti ja komissio tiedottivat asiasta perjantaina 15. joulukuuta.
Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntijan Salla Nazarenkon mukaan asetuksen keskeisenä ajatuksena on estää esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa nähty kehitys, jossa epädemokraattinen valtio ottaa tiedotusvälineet haltuunsa ja näin hallitsee mediaympäristöä.
Asetus puuttuu säätelyllä myös muihin alaa ongelmiin, kuten omistusten läpinäkymättömyyteen, mediayhtiöiden keskittymiseen, valtion ostamaan mainostilaan mediasta, lähdesuojan murtamisyrityksiin, mediayritysten journalististen sisältöjen julkaisemisen rajoittamiseen sekä julkisen palvelun median riippumattomuuteen kohdistuviin vaikutusyrityksiin.
“Asetuksessa on paljon parannuksia, joiden pitäisi auttaa ainakin vähän. Lisäksi se näyttää poliitikoille, etteivät he voi vain tehdä lokakampanjoita mediaa kohtaan ja kohdella heitä rumasti”, Euroopan journalistiliitto EFJ:n johtaja Renate Schroeder sanoi Journalistille neuvottelutuloksen jälkeen.
Schroeder on tyytyväinen siitä, että asetus saatiin tehtyä. Kaikki edunvalvojan toiveet eivät toteutuneet asetuksen sisällön osalta, mutta hän huomauttaa, että media on herkkä aihe ja kompromissit ovat tarpeen.
“Me olisimme halunneet paljon vahvemman asetustekstin. Tästä on vesitetty nyt pois melkoisesti asioita.”
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi vuonna 2021 puheessaan, että EU tarvitsee mediavapautta turvaavaa lainsäädäntöä. Seuraavana syksynä komissio teki aloitteen mediavapausasetuksesta.
Mediavapausasetus etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, Euroopan parlamentin ja EU:n ministerineuvoston hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen jäsenmaiden tulee ottaa asetus huomioon kansallisessa lainsäädännössään.
Schroederin mukaan mediavapausasetus valmistuu vielä tulevan kevään aikana, ennen eurovaaleja.
“EU-standardeilla arvioituna tämä on edennyt uskomattoman nopeasti.”
Journalistisen median ympäristöä sääntelevän asetuksen tekeminen ei sujunut kivuttomasti.
Renate Schroeder kertoo, että hetkittäin mediavapausasetuksen pelättiin jopa muuttuvan median vapautta vähentäväksi asetukseksi.
Euroopan journalistiliitto julkaisi tiistaina tekstin, jossa se kertoi seitsemän EU-maan haluavan laillistaa toimittajien vakoilun. Joukossa oli esimerkiksi toimittajiaan vakoillut Kreikka, mutta myös Ranska, Ruotsi ja Suomi.
Journalisti kirjoitti toimittajien vakoilusta marraskuussa.
Keskustelu liittyy asetuksen neljänteen artiklaan. Sen asetusluonnoksen mukaan toimittajien vakoilu olisi kielletty, mutta se olisi sallittua kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.
Myös kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö ilmaisi huolensa asiasta.
Helsingin Sanomien mukaan Suomen linja asiassa muuttui vuoden aikana. Edellinen hallitus oli artiklan suhteen huolissaan vakoiluohjelmista, kun taas nykyinen hallitus ei kannanotossaan asetuksesta ilmaissut vastaavaa huolta. Helsingin Sanomien tietojen mukaan erityisesti oikeusministeriö olisi ajanut asiaa.
Salla Nazarenkon mukaan Journalistiliitto vastustaa vakoiluohjelmien käyttämistä toimittajiin. Hän huomauttaa, että kansallisesta turvallisuudesta säädetään maiden kansallisissa lainsäädännöissä, mutta erillinen maininta vakoilun sallimisesta kansallista turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa olisi raottanut ovea epädemokraattisille maille.
Neljättä artiklaa päädyttiin lopulta muuttamaan kolmikantaneuvotteluissa. Maininta kansallisesta turvallisuudesta poistettiin mediavapausasetuksesta. “EU: Ei lainkaan toimittajien vakoilemista”, otsikoi ruotsalainen uutistoimisto TT.
Asetuksen esittelijänä toimineen europarlamentaarikko Sabine Verheyenin mukaan artiklassa tyydytään nyt viittaamaan olemassa oleviin eurooppalaisiin sopimuksiin.
Mediavapausasetuksen tarkkaa muotoilua ei vielä ole julkaistu, mutta Euroopan journalistiliiton mukaan nykymuotoinen asetus on voitto lehdistönvapauden ja demokratian puolustajille. EFJ kiittää poliitikoita vakoilukysymyksiin liittyvän huolen ottamisesta vakavasti.
“Asetuksen lopullinen versio ei enää viittaa mahdollisuuteen vakoilla toimittajia löyhillä kansallisen turvallisuuden perusteilla”, EFJ toteaa tiedotteessaan. Samalla Schroeder toteaa, että taistelu mediavapausasetuksesta “ei ole ohi”.
“Kun asetusta sovelletaan jäsenmaiden lainsäädäntöön, meidän jäsenliittojemme ja muiden kansalaisjärjestöjen täytyy olla valppaina”, hän sanoo Journalistille.
Myös Toimittajat ilman rajoja -yhdistyksen pääsihteeri Christophe Deloire kuvaa tulosta voitoksi ja menestykseksi.
“Lyhyesti: EMFA sisältää merkittäviä edistysaskeleita tiedustelun vastaiselle taistelulle ja lähteiden luottamuksellisuuden suojelemiselle”, hän toteaa X-viestipalvelussa.
Asetuksen seurauksena tullaan myös perustamaan erillinen, riippumaton elin, joka kootaan jäsenmaiden media-asiantuntijoista. Journalistiliiton toiveissa on, että elin on keskusteluyhteydessä alan järjestöjen ja mediatalojen kanssa.
“Toivotaan, että se toimii sananvapauden edistäjänä eikä byrokratian lisääjänä”, Salla Nazarenko sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena
