Eeva Salo toi väriä Aamulehden toimitukseen 

Eeva Salon isä oli maineikas hävittäjälentäjä Lauri Pekuri, joka ensimmäisenä suomalaisena ylitti äänennopeuden. Eevan lapsuusvuosina kotipaikka vaihtui isän työpaikan mukaan usein ja vei hänet muun muassa Porin ja Tikkakosken kautta Kuopioon, jossa hän luki ylioppilaaksi. 

Lauri Pekurin työ putkahti Eeva Salon elämään vielä 2000-luvulla. Hän löysi kaapin uumenista edesmenneen isän muistelmat, luki ne ja piti niitä kirjan arvoisina. Hän viimeisteli tekstejä toista kuukautta. WSOY julkaisi Hävittäjälentäjä-teoksen 2006. Kuukautta ennen kuolemaansa Eeva allekirjoitti sopimuksen äänikirjasta. 

Toimittajan työkin käynnistyi Kuopiossa. Ilta-Sanomien Mirja Karjalainen pyysi 18-vuotiasta Eevaa lomasijaisekseen. Paria vuotta myöhemmin Eeva sai jo vakipaikan Savon Sanomista. Kuopioon hän ei kuitenkaan halunnut jäädä, vaan lähti muutaman vuoden jälkeen opiskelemaan Tampereen yliopistoon. 

Ura Aamulehdessä avautui 1970-luvun taitteessa sijaisena uutisosastolla. Nopeasti Salo eteni uutisosaston vuoropäälliköksi ja sitten lehden toimitussihteeriksi. Hän oli Aamulehden liki 100-vuotiaassa historiassa ensimmäinen nainen vakinaisesti toimitussihteerinä – työssä, ”johon naiset eivät kykene”. Pesti lehdessä kesti yli 30 vuotta, eläkepäiviin asti. 

Työtoverit muistavat Eeva Salon toimitussihteerinä, jolla riitti ammattitaitoa ja myös auktoriteettia. Toimitussihteeri kokoaa etusivun, lehden näyteikkunan. Useasti hän varasi pinon parhaita kuvia etusivun pääkuvaksi, mikä vähän harmitti muiden sivujen kokoajia. Juuri kukaan ei kuitenkaan uskaltanut sanoa Salolle vastaan. Laadukkaista etusivuista hän sai useita palkintoja. 

Toimitussihteeri vastaa myös lehdenteon sujuvuudesta. Salolle oli kunnia-asia, että hänen vuorollaan lehti ei myöhästy. 

Aamulehdesta löytyi puolisokin. Liitto nimekkään urheilutoimittajan Urho ”Ursa” Salon kanssa olisi täyttänyt toukokuussa 46 vuotta. 

Matkailu innosti pariskuntaa. Pisimmät, kolmen kuukauden matkat he tekivät Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan ja Tyynenmeren saarille. Eeva kävi 80 maassa ja Ursa yli sadassa maassa. 

Ursan mukaan Eeva oli seikkailija, joka sai matkoilla vauhtia häneenkin, hämäläiseen mieheen. Muistissa on yhä hurja koskenlasku Dominikaanisessa tasavallassa. Eeva istui veneen ykkösrivissä.  Ursan työkin tuntui matkoilla. Eeva naureskeli, että hän on entisen olympiajuoksijan ja Kansainvälisen olympiakomitean jäsenen Pirjo Häggmanin jälkeen varmaankin eniten urheilukenttiä nähnyt suomalainen nainen. 

Espanja veti Saloja niin, että molempien eläköidyttyä he päättivät jäädä sinne. Oma koti hankittiin Fuengirolasta vuonna 2013. Uusi kielikin piti opetella. Ahkeran harjoituksen ja eloisan luonteensa ansiosta Eeva pystyi pian keskustelemaan espanjaksi. 

Aamulehden toimittajanaisten pitkäikäiseen ”akkakerhoon” Eeva kuului alusta asti. Hänen poismenonsä herätti joukossa niin kaipauksen tunteet kuin muistojen vyöryn. Eevaa kuvattiin valoisaksi, energiaa pursuavaksi, temperamenttiseksi persoonaksi. Kokoontumisiin tiedettiin odottaa lisää väriä ja vauhtia, kun Eevan iloinen nauru ja korkokenkien reipas kopina kertoivat ystävän olevan tulossa. 

Kirjoittaja on Eeva Salon työtoveri ja ystävä