Kun kärkipoliitikko istuu lauantaiaamuna toimittaja Seija Vaaherkummun haastateltavaksi, hänen kannanottonsa leviävät hyvin todennäköisesti STT:n siteeraamina lukuisiin tiedotusvälineisiin.
Näin voi päätellä STT:n ja Journalistin vuosittaisesta siteerausselvityksestä, jonka ykkönen oli tälläkin kertaa Yleisradio.
STT siteerasi Ylen uutisia vuonna 2022 yhteensä 164 kertaa. Siteerauksista 24 oli Ykkösaamun haastatteluista, ja niistä 21 oli ohjelman vakituisen juontajan, Vaaherkummun tekemiä. Hän on toisin sanoen yksi STT:n eniten siteeraamista toimittajista.
Ykkösaamun haastatteluja tekivät viime vuonna myös toimittajat Pirjo Auvinen ja Marjo Näkki.
Vaaherkummun mukaan jokaisen lähetyksen tavoitteena on uutinen: joko kokonaan uusi skuuppi tai uusin tieto ajankohtaisesta uutisaiheesta. Ne Ykkösaamun tiimi kaivaa esiin valitsemalla riittävän nimekkäitä, ajankohtaisia haastateltavia ja tekemällä taustatyöt huolella. Apuna on koko Ylen uutiskoneisto.
Pelkät herkulliset tokaisut eivät riitä, Vaaherkumpu korostaa.
”En etsi one-linereita tai uutissatasia, vaan uutta asiaa. Jos sitä ei ole, olen epäonnistunut.”
Vaaherkumpu harkitsee tarkkaan myös sen, miten kysyy asioita. Se on keskeistä haastattelun onnistumiselle ja vaikuttaa siihen, kuinka uutisarvioisia vastaukset ovat.
”Joskus voi käydä niin, että haastateltavalla on ilmiselvä uutinen, mutta minä en ymmärrä kysyä sitä. Niin on käynyt, montakin kertaa.”
Pääosa STT:n siteeraamista Ylen uutisista oli uutis- ja ajankohtaistoimituksen tekemiä. STT siteerasi viime vuonna muun muassa Ylen kyselyitä puolueiden kannatuksesta, kansalaisten Nato-kannoista ja kansanedustajien mielipiteistä itärajan aitaamisesta. Useita ”läpimenoja” tekivät myös Yle Urheilu ja tutkivan journalismin ohjelma MOT.
Toiseksi eniten, yhteensä 139 kertaa, STT siteerasi vuonna 2022 Helsingin Sanomien juttuja. Hesari julkaisi omien gallupien ja kyselyiden lisäksi muun muassa varmistetun tiedon Zavidovo-muistion vuotajasta, uutisen marja-alan ihmiskauppaepäilyjen laajenemisesta ja selvityksen koronatukien myöntämisestä. Kärkikymmeniköstä HS kasvatti siteerauksiensa määrä eniten suhteessa aiempaan, 36 prosenttia.
Kolmantena siteeratuimpien tiedotusvälineiden listalla oli Uutissuomalainen. Kahdenkymmenen maakunta- ja kaupunkilehden yhteinen uutistoimitus skuuppasi muun muassa puolustusministeriön aikomukset nostaa reservin yläikärajaa. Neljäntenä vertailussa oli MTV Uutiset, joka kasvatti uutisvoittojensa määrä liki kolmanneksella.
Kymmenen STT:n eniten siteeraaman tiedotusvälineen joukossa olivat myös Ilta-Sanomat, Iltalehti, Maaseudun Tulevaisuus, Turun Sanomat ja Savon Sanomat. Niitä STT tosin siteerasi yhtä useasti kuin toissa vuonna tai jopa harvemmin.
Maaseudun Tulevaisuuden, Turun Sanomien, Demokraatin ja Savon Sanomien sijoitusta kärkikymmenikössä paransi se, että aiempina vuosina vertailussa hyvin menestynyt Lännen Media sai vain yhden siteerauksen.
Lännen Media toimitus on merkittävästi aiempaa pienempi. Nykyisin seitsemää lehteä palvelevan yhteistoimituksen journalistiset tavoitteet ovat sen vetäjän Matti Posion mukaan muuttuneet: sisällöt on suunnattu selkeämmin lehtien maksaville tilaajille sen sijaan, että tarkoitus olisi tuottaa siteeraamaan houkuttelevia yleisuutisia.
Journalistia STT siteerasi kahdesti: kyselyä päätoimittajien Nato-kannoista ja uutista, jossa kerrottiin, kuinka monta JSN-kantelua pääministerin illanviettoa koskevat jutut ovat aiheuttaneet.
Kaikkiaan STT siteerasi viime vuonna eri tiedotusvälineitä 617 kertaa. Se on kuutisen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aineistossa näkyvät muun muassa Ukrainan sodan vaikutukset ja Suomen Nato-prosessi, selvityksen tehnyt STT:n datatoimittaja Tapio Pellinen kertoo.
Pellisen mukaan siteerausten määrä on silti kaukana huippuvuosista. Esimerkiksi vuonna 2013 STT siteerasi Helsingin Sanomia 280 ja Yleä 265 kertaa.
Uutissuunnittelun päällikkö Janne Huuskonen kertoo STT:n valikoivan siteerattavat uutiset samoin kriteerein kuin muutkin aiheet.
”Jos aihetta on, siteeraamme. Emme kysy asiakkailtamme, paljonko meidän tulisi siteerata. Siteerausten määrän laskuun on osaltaan vaikuttanut muun muassa STT:n radiouutisten loppuminen.”
Mikä sitten on Ykkösaamun salaisuus? STT:n uutissuunnittelun rutiineihin kuuluu tarkastaa, kuka ohjelmaan tulee lauantaina haastateltavaksi, Huuskonen kertoo.
Korkean profiilin ajankohtainen vieras kiinnostaa aina. Huuskonen arvelee, että myös Ykkösaamun tuloksessa näkyvät uutisvuoden suuret teemat.
”Jos koko viikko on esimerkiksi puhuttu Suomen Nato-jäsenyyden käänteistä tai panssarivaunujen lähettämisestä Ukrainaan, niin he onnistuvat siinä, että siellä on lauantaiaamuna ulkoministeri.”
Huuskosen mukaan kasvanut siteerausten määrä ei silti ole pelkästään vilkkaasta vuodesta kiinni. Hän nostaa esiin MTV Uutiset, joka kasvatti siteeraustensa määrää jo kolmatta vuotta peräjälkeen.
”Se ei ole sattumaa: meille näkyy se, että siellä on panostettu uutistyöhön.”
STT:n ja Journalistin siteerausselvitystä on tehty vuodesta 2010 lähtien. Siteerauksiksi lasketaan eri toimitusten tekemät uutisvoitot, jotka STT kreditoi myös juttunsa otsikkoon.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena