Sanoma: 20 miljoonan mätkyt eivät vaikuta työsuhteisiin

Sanoma Median Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta sanoo, että yhtiön maksama 20 miljoonan euron lisävero ei johda irtisanomisiin tai muihin työntekijöihin kohdistuviin toimiin.

Oikeus tuomitsi yhtiön jättimätkyihin viime keväänä. Taustalla on Sanoman, A-lehtien ja Otavamedian taannoinen tapa pakata ja postittaa aikauslehtiään EU:n ulkopuolella, norjalaisissa logistiikkakeskuksissa.

Verottajan mukaan kyse oli yrityksestä kiertää aikakauslehtien arvonlisäveroa Suomessa. Mediayhtiöt taas pitivät käytäntöään normaalina logistiikkaketjun optimointina.

Sanoma on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

”Pidämme tämän prosessin päivittäisestä toiminnasta erillisenä asiana”, Kalsta sanoo.

”Kaksikymmentä miljoonaa euroa on todella iso summa. Mutta jos KHO kumoaisi valituksemme, se ei siltikään tarkoita, että aikakauslehdissämme työskentelevien pitäisi olla huolissaan.”

Tilattavien aikakauslehtien arvonlisävero on ollut vuodesta 2014 saakka kymmenen prosenttia. Mediayhtiöt tulkitsivat tuonnin Norjasta olevan verovapaata: Viime kesänä muuttuneen EU-direktiivin mukaan alle 22 euroa maksavan tuotteen maahantuonnista ei peritty veroa.

Verottajan mukaan liiketaloudellista perustetta Norjan-operaatiolle ei ollut, ja kyse oli siksi veronkierrosta. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että lehtien postittamispalveluiden hinta Norjassa oli suomalaisiin toimijoihin verrattuna moninkertainen.

Nyt verovapauspykälä siis on poistettu, mutta aiemman rekkarallin oikeuskäsittely jatkuu.

Kalsta kertoo, että Sanoma maksoi 20 miljoonan velkansa verottajalle jo aiemmin tänä vuonna.

”Ne kannatti maksaa, sillä korkoseuraamukset olisivat muussa tapauksessa olleet suuret. Nyt odotamme tietoa, saammeko rahamme takaisin.”

Kalsta sanoo hallinto-oikeuksien keskimääräisen käsittelyajan olevan veroasioissa noin vuoden verran. Arvonlisäveroasioissa käsittelyt ovat kestäneet vielä pitempään.

”Ei se tietysti miellyttävää ole”, Kalsta sanoo.

”Asiat saisi mielellään jo ratkaista. Emme toki jää päätöstä odottamaan, vaan jatkamme liiketoimintaamme ihan normaalisti.”

Kalstan mukaan verohallinto hyväksyi alun alkaen Sanoman Norjan-kuvion verotarkastuksessa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti asiasta, ja verotuksen oikeuslautakunta hyväksyi valituksen.

”Eli aika polveileva tapaus tämä on ollut tähänkin saakka. Siksi halusimme ilman muuta valittaa päätöksestä.”

Onko prosessi sitten ollut Sanomalle opin paikka? Kannattiko arvonlisäveron kiertäminen?

”Meille tämä on ollut logistinen kokonaisratkaisu”, Kalsta sanoo.

”Voimassa olleen lainsäädännön valossa meillä oli näkemyksemme mukaan oikeus suunnitella logistiikkaketju tuolla tavalla. Emme ajatelleet, että verottajalla olisi siihen mitään sanottavaa. Olemme tarvinneet paikan, jossa saamme kaikista painoista tulevat lehdet lajiteltua. On vaikea olla jälkiviisas. Toki tähän kuluneen ajan olisi mieluummin käyttänyt johonkin muuhun.”

Myös A-Lehtien osalta veroprosessi on edennyt KHO:ssa hitaasti. Asian käsittely on vuosien 2016 – 2017 osalta edelleen kesken, toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila kertoo. Vuodelta 2015 A-lehdille langetettiin aiemmin noin 1,5 miljoonan euron lisävero.

”Prosessi ei ole vaikuttanut eikä tule vaikuttamaan A-lehtien operatiiviseen toimintaan tai tulevaisuuden suunnitelmiin mitenkään”, Ala-Laurila sanoo.

Otavamedia lähetti lehtiään Norjasta vain vuoden ajan ja lopetti kierrätyksen jo vuonna 2016.

Yhtiön vt. toimitusjohtaja Alexander Lindholm ei vastannut Journalistin yhteydenottoihin. Aiempi toimitusjohtaja Timo Kopra kertoi viime marraskuussa Ylelle, että yhtiön 3,5 miljoonan verovelka on maksettu ja asia Otavamedian osalta loppuun käsitelty.

Oikaisu 20.10.2021 kello 9.30: Sanomaa ei tuominnut jättimätkyihin käräjäoikeus vaan hallinto-oikeus.