”Jutun aihe on omakohtainen: lapseni aloitti koulun täällä elokuussa. Toki tiesin saksalaisen koulunaloitusperinteen ennestään. Olen asunut Saksassa nuorena vuoden, ja lapsuudessa perheelläni oli tuttuja täällä. Jo silloin ajattelin, että voi kun karkkituutit ovat ihania, miksi Suomessa ei saa sellaista”, sanoo Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki.
Mahlamäen juttu Saksassa ekaluokkalaisen repusta maksetaan usein yli 300 euroa ja juhlia valmistellaan kuukausia julkaistiin Helsingin Sanomissa 13. elokuuta. Tärkeä osa koulunaloitusjuhlia on koulutuutti, Schultüte, jonka lapsi saa täytettynä koulutarvikkeilla, karkeilla ja muilla lahjoilla.
”Havahduin kesällä siihen, ettei meillä ole mitään valmiina koulunaloitukseen, ja liityin aiheen Facebook-ryhmään. Siellä lähestyin paria äitiä myös toimittajana. He suhtautuivat jutuntekoon myönteisesti, ehkä aiheen sympaattisuuden takia. Saksalaiset ovat tosi tarkkoja lastensa tietosuojasta ja kuvista. Haastattelin kahta äitiä puhelimitse ja vierailin yhden perheen luona.
Halusin tehdä juhlista jutun, koska myönteisistä aiheista on etenkin tänä synkkänä vuonna pulaa. Juhlat tuntuivat ihanalta tavalta osoittaa lapsille huomiota. Kulttuurihistorioitsija Christine Cantauw’ta haastatellessa opin, että ekaluokkalaisten näyttävä juhlistaminen kertoo etenkin koulun isosta merkityksestä saksalaisessa yhteiskunnassa.
Kirjeenvaihtajana haluan välittää lukijoille paikallista arkea, jota uutistoimistot eivät kuvaa. Haastateltavia olen löytänyt pitkään täällä asuneen valokuvaajan ja naapureiden kautta ja tietysti lähestymällä ihmisiä suoraan. Se jännittää, kun kukaan ei tunne Hesaria. Sitä palkitsevampaa on, kun ihmisten luottamuksen voittaa. Saksan kielen taito on tärkeä, koska moni osaa heikosti englantia.
Juttu sai paljon kiitosta juuri arkisuudestaan. Toki Hesarin keskustelupalstalla oli niitäkin, jotka pitivät juhlia turhana hapatuksena ja toivoivat, ettei moinen roskaaminen alkaisi Suomessa.
Juttua tehdessä ilmeni, että moni äiti valmistelee juhlaa ja tuuttia kuukausia – ja huono omatuntohan siitä tuli. Lopulta ostin tuutin kaupasta ja tuunasimme sitä yhdessä lapsen kanssa. Juhlamme olivat pienet mutta kivat. Illalla vierailimme lapsen koulukavereiden juhlissa.”
Hanna Mahlamäki, 43
Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja.
Työskennellyt Helsingin Sanomissa eri tehtävissä vuodesta 2004. Toiminut kulttuuritoimituksen esihenkilönä, uutispäällikkönä, esihenkilönä politiikan toimituksessa sekä politiikan toimittajana.
A-studiossa politiikan toimittajana 2012 – 2013. Työskennellyt myös Aamulehdessä, Kymen Sanomissa, STT:ssa ja UP-uutispalvelussa.
Toimittaja Petri Kivimäen valinta
”Euroopasta kantautuu pääasiassa ikäviä ja byrokraattisia uutisia. Siksi oli riemastuttava lukea Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtajan Hanna Mahlamäen valoisa ja värikäs juttu 5-vuotiaasta Lisa Badstübnerista, jolle on koittamassa elämän tärkein päivä. Hänestä tulee ekaluokkalainen, ja sen kunniaksi hän saa lahjoja ja hänelle järjestetään juhlat. Mahlamäki on löytänyt juttuunsa saksalaisen erikoisuuden, jonka hän tarjoilee meille sopivasti laventaen. Kaikille isojen juhlien järjestäminen ei ole itsestäänselvyys. On äärettömän tärkeää, että meille suomalaisille kerrotaan ulkomaiden ihmisten tavallisesta elämästä ja arjesta. Se auttaa ymmärtämään, että arkea on muuallakin kuin meillä.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena