Avoimuusaktivisti Joonas Pekkanen perustaisi Suomeen avoimen tiedon valtuutetun viran.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on juhlava nippu paperia. Sitä Joonas Pekkanen esittelee mielellään.
Kun eduskunnan kansliatoimikunta vuonna 2014 eväsi Pekkasen pyynnön saada Avoimen ministeriön käyttöön eduskunnan vierailijatiedot viikon ajalta saman vuoden helmikuusta, hän pyysi asiaan KHO:n kannan.
Kahta vuotta myöhemmin tuli linjaus: kansliatoimikunnan päätös on kumottava. Nyt Avoin ministeriö toivoo saavansa käsiteltäväkseen tiedot niin, että etenkin elinkeinoelämän vaikuttajien ja lobbausjärjestöjen vierailut voitaisiin julkistaa.
Tavoitteena on alkaa kerätä tietoja viikottain ja julkaista ne avoimena datana, siis luoda epävirallinen, suuntaa-antava lobbarirekisteri. Sitä voisivat käyttää myös journalistit ja muut järjestöt.
”Avoimuuskysymykset näyttävät entistä tärkeämmiltä, kun näkee millaisia suhmurointeja on jatkuvasti”, Pekkanen sanoo.
Pekkanen on taustaltaan it-alan startup-yrittäjä. Kansalaisaktivisti hänestä tuli kansalaisaloitelain myötä.
Pekkanen oli perustamassa Avointa ministeriötä, vapaaehtoisorganisaatiota, joka tarjoaa alustan aloitteiden muokkaamiselle yhdessä. Se myös loi mahdollisuuden allekirjoittaa aloitteita sähköisesti jo ennen kuin valtion palvelu oli käytössä. Eduskunnan vierailijatiedot alkoivat kiinnostaa Pekkasta Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen myötä.
Nyt Pekkanen on mukana vähän kaikessa, mikä liittyy kansalaisten omaehtoiseen toimintaan. Vapaa-aika kuluu muun muassa vegaanisen grillikioskin, Lapinlahden sairaalan tilojen vuokraamisen ja yhteisöviljelyn parissa.
Kovin tarkasti Pekkanen ei yksilöi, mikä häntä ajaa. Avoimuuden puolustaminen on hänelle tärkeää – arvokysymys.
Mikä sitten olisi Pekkasen resepti avoimuuden parantamiseen?
Tietosuojavaltuutetun vastinparina hän näkisi mieluusti avoimen tiedon valtuutetun. Yhdessä nämä voisivat ratkoa kiperimpiä ristiriitoja yksityisyyden suojan ja kansalaisten oikeuden tietää välillä.
Avoimen tiedon valtuutettu voisi linjata hyviä käytäntöjä ja varmistaa sen, ettei tietoja piilotella vain siksi, ettei niitä ole erikseen käsketty julkistaa.
Myös medioiden kannattaisi Pekkasen mielestä tehdä enemmän yhteistyötä avoimuutta ajavien kansalaisjärjestöjen kanssa.
Itse hän aikoo jatkaa aktivistina. Kun aktiivisena kansalaisena havaitsee jotain ajankohtaista, on pistettävä menemään tietopyyntö, kantelu, valitus tai ”mitä milloinkin arsenaalista löytyy”, Pekkanen luettelee.
”Tähän mennessä pyyntöni ovat olleet kohteliaita. En tiedä, tuleeko sitä kyyniseksi tai vihaiseksi jossain vaiheessa”, hän pohtii.
”Tavoite on pysyä asialinjalla jatkossakin”, Pekkanen sanoo.
Joonas Pekkanen
39-vuotias kansalaisaktivisti, Avoimen ministeriön perustaja ja toiminnanjohtaja.
Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja oikeustieteiden ylioppilas.
Transparency Internationalin Suomen-osaston hallituksen jäsen.
Kehittää Helsingin kaupungin palveluksessa sähköisiä kuulemis- ja palautekanavia ja Helsinki-kännykkäsovellusta.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti