Työelämä

Esiintymiskoulutusta ramppikuumeisille

Seinäjoen kaupunginteatteri kouluttaa toimittajia voittamaan esiintymispelkonsa.

”Esiintyminen alkaa, kun astut kotiovesta ulos. Jokainen vuorovaikutustilanne on esiintymistä.”

Seinäjoen kaupunginteatterin teatterikuraattori Jelena Jokelin-Muilu lukee otteen Juha Jokelan kirjoittamasta Esitystalous-näytelmästä. Neljätoista toimittajaa ja viestijää makaa näyttämön lattialla rentoutusharjoituksessa. Esiintymisen paineita on jokaisella joka päivä.

”Vaikka tiedän osaavani asiani, en ole sinut kroppani kanssa. Jotenkin hävettää mennä kaikkien eteen”, sanoo Ilkan politiikan toimittaja Marja Tyynismaa.

”Yleisön reagoimattomuus lisää jännitystä. Teenkö tämän todella huonosti, kun kenenkään ilme ei värähdä”, Epari-kaupunkilehden toimittaja Virpi Kupiainen-Ämmälä kertoo kokemuksistaan.

 

Kun Seinäjoen seudun toimittajakerho – journalistien ja viestinnän ammattilaisten paikallinen yhdistys – sai kaupunginteatterilta kutsun toimittajille räätälöityyn esiintymiskoulutukseen, tunsi moni saaneensa täsmätarjouksen toiveeseensa. Yhä useamman toimittajan arkeen kuuluu esillä olo.

Jokainen haastattelukin on esiintymistä, mutta toimittajilla, kenties leimallisesti juuri maakunnissa, on monenlaisia muitakin parrasvalotehtäviä. Toimittajat vetävät vaalipaneeleita, juontavat tapahtumia ja luennoivat. Myös printtimediassa työskentelevien on osattava esiintyä luontevasti uutisvideoilla.

”Tätä koulutusta on odotettu”, sanoo freelancetoimittaja Jussi Mustikkamaa.

”Kyllä eron huomaa, onko television ruudussa kirjoittavan median toimittaja vai tv- ja radiotyötä tehnyt.”

Mustikkamaa on tehnyt freelancerina niin televisio- kuin radiokeikkaa, ja myös vetänyt tilaisuuksia. Hän sanoo, että vaikka jännittäisi, esiintymisten jälkeen on voittajaolo.

”Monellekaan toimittajalle esiintyminen ei ole intohimo, vaan pakko”, Jokelin-Muilu sanoo.

”Silti siitä voi oppia nauttimaan. Omien heikkouksiensa voittamisessa on sitä jotain. Aika moni näyttelijä sanoo olevansa ujo, mutta on silti valinnut esillä olon.”

Jännittäminen on fyysistä, Jelena Jokelin-Muilu tähdentää. Kainalot hikoavat, suu kuivuu, vatsassa kiertää tai kädet tärisevät, kuten Caravan-Kalajärven toimittajalla Birgitta Saarenpäällä:

”Eräässä tilaisuudessa tehtäväni oli spiikata puhujat lavalle. Kun kiinnitin mikrofonia kansanedustaja Mauri Pekkarisen kravattiin, käteni tärisivät, niin että koko mies tärisi.”

 

Parituntinen koulutus on lyhyt, eikä aikaa ole syvällisiin harjoituksiin, mutta jotain aina jää mieleen. Kouluttajan kikkakolmosille on käyttöä: jos haastateltavan tai yleisön silmiin katsominen vaivaannuttaa, katseen voi kohdistaa tämän silmälasien yksityiskohtiin tai kulmakarvoihin. Se häivyttää pälyilevyyden.

Voita jännitys näin

1. Valmistaudu. Aiheen hyvä tuntemus ja esityksen valmistelu ja muistiinpanot tuovat turvaa, vaikka esiintyisitkin ex tempore -tyyliin.

2. Usko yleisöstä hyvää. Jännitystä lietsoo ajatus mokaamisesta. Yleisö ei kuitenkaan odota tai toivo esiintyjän mokaa, vaan on tämän puolella. Virheet tai pieni sekoilu ovat yleisön silmissä inhimillisiä, sympaattisia.

3. Videoi esiintymistäsi. Näet häiritsevät maneerisi, ja voit harjoitella niitä pois. Esitystä voi myös harjoitella ensin pienen yleisön edessä.

Vinkit antoi näyttelijä, Seinäjoen kaupunginteatterin teatterikuraattori Jelena Jokelin-Muilu.