Myrskyn jälkeen

Yleisradion hallituksen puheenjohtajana kolmatta vuottaan toimiva Thomas Wilhelmsson kertoo, että hallitus käsitteli joulukuun kokouksessa uutis- ja ajankohtaistoimituksen loppuvuonna tulehtunutta tilannetta perusteellisesti. Luottamuslause toimivalle johdolle oli kuitenkin yksimielinen.

Ennen joulua Wilhelmsson kertoi Journalistille, että hallituksessa ei keskusteltu lainkaan ulkopuolisesta Yle-selvityksestä. Selvitystä on ehdottanut muun muassa Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ja joukko oppositiopoliitikkoja.

”Ei se ole mahdoton ajatus”, Wilhelmsson sanoo nyt.

”Hallituksen täytyy pohtia sitä. Ainahan selvitykset tuottavat tietoa, ja ovat sikäli hyviä johtamisen välineitä.”

Wilhelmssonin mukaan selvityksen tarve pitää ratkaista alkukeväästä.

”Pitää toki miettiä myös, mikä olisi riittävän arvovaltainen ja objektiivinen taho selvityksen tekemään.”

Miksi Ylen hallitus ei sitten halunnut vielä joulukuussa pohtia selvityksen tilaamista? Wilhelmsson sanoo olevansa työssään Helsingin yliopiston kanslerina ”sen verran monissa liemissä keitetty”, että haluaa miettiä ratkaisunsa rauhassa. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 26. tammikuuta.

”Usein on parempi katsoa vasta tilanteen tasaannuttua, mitä on järkevää tehdä. Siksi heti joulukuussa ei kannattanut hätäillä.”

Kansalaisten luottamus Yleisradioon on kohuista huolimatta hyvällä tasolla, Wilhelmsson huomauttaa. Hän viittaa Alma Median lehtien joulukuiseen kyselytutkimukseen, jossa ”Ylen uutisten riippumattomuutta epäilee joka kolmas vastaaja”.

”Se uutisoitiin noin päin, mutta siitäkin tutkimuksesta selvisi, että ylivoimainen valtaosa luottaa Yleen.”

Wilhelmsson korostaa, että hallituksen tai sen puheenjohtajan ei tule puuttua journalistisiin sisältöihin sen enempää kuin Ylen ulkopuolisten vaikuttajienkaan. Hän myöntää kuitenkin ”Sipilä-gaten” kuumimmassa vaiheessa miettineensä, onko Ylen uskottavuus sittenkin vaarassa.

”Kyllähän se jossain tuntui, kun tilaamassani mediaseurannassa 40 – 50 juttua päivässä kertoi, miten Yle on rähmällään, eikä kunnioita sananvapautta. Pitää silti muistaa, että nykyisenkin hallituksen aikana juuri hallituspuolueet ovat esittäneet Ylen suuntaan eniten kritiikkiä. Jos oikeasti olisimme pääministerin ohjattavissa, ei näin olisi.”

Sipilä-kohun yhteydessä on väistämättä puhuttu jälleen myös Yleisradion rahoituksesta. Pääluottamusmies Jyrki Saarikoski ihmetteli Journalistissa (15/2017), miksi Arto Satosen työryhmän pelättyä maltillisempaan rahoituslinjaukseen on Ylessä reagoitu niin voimakkaasti.

Haluaako Ylen toimiva johto varoa suututtamasta hallituspuolueita, jotta Ylen rahoitusta ei jatkossa niin helposti kyseenalaistettaisi? Antaako Satosen paperi tosiaan mandaatin suurille yt-neuvotteluille?

”Poliitikot eivät saa vaikuttaa sisältöihin, se on sananvapauskysymys”, Wilhelmsson kuittaa.

”Mutta pitää omistajan voida linjata, minkä kokoista toimintaa he haluavat. Siihen Ylen on sopeuduttava.”

Wilhelmsson kiistää Ylen ylireagoineen Satosen työryhmän mietintöön.

”Se, että Yle-veron indeksikorotukset leikataan jatkossakin, tarkoittaa kaikkiaan monta kymmentä miljoonaa euroa. Ylen tapaisessa asiantuntijaorganisaatiossa valtaosa kuluista on henkilöstökuluja. Ymmärrän, että henkilöstöä surettaa, mutta ei niitä miljoonia vaan saa pois henkilöstöä vähentämättä.”

Lue myös:

Päin terässeinää – mitä Ylessä oikein tapahtui?

Riitta Pihlajamäki: Täytyy pelata kaikkia kohtaan reilusti