Uutisten ytimessä

Markku Juusola, 58, sanoo puolivakavissaan olevansa varmaan Suomen vanhin toimittaja, joka on saanut työttömyyden jälkeen töitä. Hän tuuraa opintovapaata Selkosanomien toimituksessa Helsingin Malmilla ja on ollut siellä aiemminkin sijaisena.

Kun Juusola vielä oli toimitussihteerinä Kuntalehdessä, työssä korostuivat tiedot lainsäädännöstä ja taloudesta. Selkosanomissa hänestä on kehkeytynyt Trivial Pursuit -mies, joka perehtyy uutisiin laidasta laitaan. Vaikeinta on päättää, mikä osa tietotulvasta palvelee parhaiten lukijaa.

”Selkosanomat on ’ajankohtainen yhteenveto’ niille, joiden on vaikea ymmärtää tavallisia uutisia ja lehtiä esimerkiksi kehitysvamman, iän tai kielitaidon takia.”

Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen julkaisema lehti ilmestyy printtinä kahden viikon välein, minkä lisäksi sen uutisia on verkossa. Osa jutuista muokataan muiden medioiden uutisista. Osa on yhteenvetoja isoista aiheista, osa omien keikkojen tulosta.

Selkokielellä uutisoivia toimittajia on Suomessa vain kourallinen, vaikka niitä, joille tavallisen yleiskielisen tekstin lukeminen tuottaa vaikeuksia, on arviolta puoli miljoonaa. Selkosanomien levikki on noin 2 400 ja sen verkkosivuilla käytiin syyskuussa noin 10 000 kertaa.

Selittääkseen sotia ja sotea muutamassa sadassa merkissä toimittajan on mietittävä asian ydin tarkkaan. Selkokieleen eivät sovi vaikeat lause- ja aikarakenteet, abstraktit käsitteet eikä muu kikkailu. Silti eri kirjoittajien tyyli näkyy myös selkotekstissä.

”Luovuutta vaatii etenkin se, ettei lyhyys tarkoita töksähtelyä. Jos tavallinen uutinen olisi mitaltaan novelli, selkouutinen voisi olla runo tai aforismi”, Juusola vertaa.

Uutisten lisäksi Selkosanomissa on juttuja arkisista asioista. Syksyn töitä on juttusarja Suomen kaupungeista, jonka idea on palvella etenkin maahanmuuttajia. Näinä median murroksen aikoina voi olla, että keikoilta syntyy myös videoita.

”Vaikka kyselymme lukijoille kertoo, että paperilehteä tarvitaan, osa heistä käyttää hyvin aktiivisesti nettiä.”