Alma Media ja Sanoma ovat julkistaneet odotettua parempia talousnäkymiä. Alman talousjohtaja Juha Nuutinen muistuttaa, että kyse ei ole mullistavasta käänteestä mediamarkkinoilla.
Mediataloissa Helsingin päärautatieaseman liepeillä on viime aikoina ollut syytä varovaiseen positiivisuuteen, sillä sekä Alma Media että Sanoma ovat nostaneet tämän vuoden tulosarvioitaan ylöspäin. Myös yhtiöiden osakkeiden hinnat ovat nousseet reippaasti vuoden takaiseen pohjakosketukseen verrattuna.
Mediapomot ovat silti haluttomia vetämään yhtiöidensä positiivisista tulosvaroituksista pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
”Toimintaympäristössä ei ole tapahtunut radikaalia muutosta”, sanoo Alma Median talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen.
”On erittäin vaikea ennustaa, mihin suuntaan mainosmarkkina on kokonaisuudessaan menossa”, toteaa puolestaan Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.
Mediayhtiöt kamppailevat edelleen printtilehtien tilaaja- ja mainostulojen putoamista sekä talouden yleistä alavirettä vastaan. Kasvua pitäisi löytää digituotteista ja -palveluista.
Alma Median tämän vuoden hyvää tulosta selittää ennen kaikkea konsernin rekrytointipalveluiden menestys itäisessä Keski-Euroopassa. Suomessa esimerkiksi Iltalehden digimainonta on vetänyt hyvin.
”Olemme onnistuneet hillitsemään painetun median tuloksen putoamista ja kehittäneet samaan aikaan pitkäjänteisesti digitaalisia tuotteita”, Nuutinen tiivistää.
Noin vuosi sitten Alma osti talouslehdistään ja -kirjoistaan tunnetun Talentumin. Nuutisen mukaan Talentum-kauppa toi konserniin julkaisuja, joiden lukijakehitys on ollut printtipuolellakin vakaa. Hänen mukaansa kaupan hyödyt näkyvät kokonaisuudessaan Alman ensi vuoden tuloksessa.
Hiljattain yhtiö hankki myös verkkojulkaisu Uuden Suomen omalta suuromistajaltaan Niklas Herliniltä. Kaupalla tavoitellaan Nuutisen mukaan Alman sisältöjen monipuolistamista sekä digimainonnan verkoston vahvistamista.
”Kasvun hakeminen on yritystoiminnalle tärkeää, muuten menee helposti vain säästämiseksi”, Nuutinen sanoo.
Alma Mediaan kuuluvan Iltalehden vastaava päätoimittaja Kari Kivelä toteaa, että digimainonta on paitsi tiukasti kilpailtu myös epävarmempi maailma kuin mihin sanomalehdet tottuivat vuosikymmenien kuluessa.
”Jatkuvasti tulee uutta teknologiaa, eikä kilpailu rajoitu maan rajojen sisäpuolelle”, hän kuvaa.
”Olemme nähneet hyviä jaksoja ja kasvupyrähdyksiä, mutta myös pettymyksiä.”
Kivelän mukaan Iltalehden digitaalisen toiminnan kate riittäisi jo nyt kattamaan printin laskevan katteen. Tuloja käytetään kuitenkin jatkuvasti myös uusiin investointeihin, jotka alkavat maksaa itseään takaisin lähivuosien aikana.
Digisiirtymä on vaatinut uudenlaisten työtapojen omaksumista myös toimittajilta. Journalisti uutisoi jo viime vuoden lokakuussa että Iltalehti lisää omien toimittajien käyttöä kuvaamisessa. Kivelän mukaan työtehtävät ovat monipuolistuneet myös niin, että yksittäisellä toimittajalla on aiempaa enemmän valtaa päättää, miten ja mitä julkaistaan.
”Ei kukaan esimies päätä, mitä esimerkiksi formulatoimittaja viikonloppuna julkaisee tai kokeilee. Aiemmin deadlinet ja sivumäärälliset rajoitteet ohjasivat päätöksiä siitä, mitä lehteen mahtuu ja mitä laitetaan suuremmalla. Nyt tila- ja aikatauluajattelu ovat muuttuneet.”
Sanoman ennakoitua positiivisemmat talousnäkymät ovat pitkälti säästöjen ansiota. Yhtiö on toteuttanut noin 50 miljoonan euron säästöohjelman, jonka seurauksena 241 työntekijää sai potkut.
Tänä vuonna Sanoma on onnistunut kahmimaan markkinaosuuksia erityisesti Suomen radio- ja tv-liiketoiminnoissa. Myös Helsingin Sanomien tilauskampanjat ovat tuoneet positiivisia tuloksia. Pia Kalstan mukaan jo yli puolet HS:n tilaajista maksaa digitaalisista sisällöistä.
”Valtaosa haluaa yhdistelmiä digi- ja printtitilauksista.”
Osin Hesarin hybriditilausmallin innoittamana Sanoma on hiljattain avannut Digilehdet.fi-palvelun. Siellä konsernin aikakauslehtien printtitilaajat saavat kaupan päälle digitaalisen pääsyn Sanoman muihinkin aikakauslehtiin.
”Saamme sitä kautta kiinnostavaa tietoa siitä, mitä lehtiä lukijat kuluttavat.”
Viestit Sanomatalosta kertovat, että ilmapiiri Helsingin Sanomien toimituksessa on ollut vapautuneempi Sanoman heinäkuisen positiivisen tulosvaroituksen jälkeen. Viime kuukausina lehti on myös rekrytoinut uusia toimittajia lifestyle-toimitukseensa.
Helsingin Sanomien liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta ei kuitenkaan lähde ilakoimaan nousukauden alkamisella.
”TNS Gallupin markkinakatsauksessa printti oli elokuussa seitsemän prosentin laskussa. Ehkä siinä se, mitä asiasta voi sanoa.”
Viime aikoina Hesari on tarjonnut ahkerasti ilmaisia tilauskokeilujaksoja potentiaalisille lukijoille.
”Ne ovat tuoneet lisää kokeilijoita ja tilaajia. Se tuntuu osoittavan, että hyvälle featurejournalismille on kysyntää”, Putkiranta sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
