Uutispäällikkö Tapio Kivistö pohtii väitöskirjassaan, miten aikakauslehdet selviävät digitalisoitumisesta.
”Aikakauslehtien toimituksissa käydään liian vähän keskustelua siitä, mistä meidän menestyksemme voi johtua”, sanoo Tapio Kivistö.
Hänen toukokuussa tarkastettu väitöskirjansa pyrkii sanallistamaan näitä menestyksen eväitä. Kivistön mukaan toimituksissa kyllä ymmärretään hyvin, mistä kohderyhmä on kiinnostunut ja millainen sisältö sopii juuri omaan lehteen. Niiden perusteita ei vain yleensä kirjata ylös kovin järjestelmällisesti.
”Tämä osaaminen voi kadota, kun tekijät vaihtuvat.”
Kivistö kiinnostui väitöskirjansa aiheesta, kun aloitti vuonna 2010 Sanoma Magazines Finlandin aikakauslehtiryhmän toimitusten esimiehenä. Hänestä tuli aikakauslehtimies ”lähes yhdessä yössä”, kuten hän itse sanoo. Aiemmin hän oli työskennellyt yli 20 vuotta uutistoimituksissa.
Väitöskirjan löydökset kuulostavat kovin tutuilta: Aikakauslehdet ovat olleet erinomaisia löytämään kiinnostavia kohderyhmiä ja tyydyttämään heidän tarpeitaan. Ne ovat tarjonneet lukijoille asioita, jotka tiivistyvät kysymykseen miten minun kannattaisi elää. Kohderyhmän ymmärtäminen ja hallinta ovat jatkossakin avain menestykseen.
Erityisesti Kivistöä mietityttää, miten aikakauslehdet voivat menestyä verkossa. Varsinkin sosiaalinen media tyydyttää nyt ilmaiseksi tarpeita, joihin aikakauslehdillä oli aiemmin ikään kuin yksityisoikeus. Tarpeiden tyydyttämisen tavat ovat muuttuneet.
”Verkossa ei toimi, jos sanotaan, että näin sinun kannattaa elää.”
Kivistön mielestä aikakauslehti ei voikaan mennä verkkoon sillä ajatuksella, että se alkaa tehdä sinne vain samanlaisia juttuja kuin printtiin. Sen sijaan lehti voisi esimerkiksi luoda yhteisöjä ja olla itse tiiviisti mukana toimijana niissä. Perinteisen sisällön rinnalla lukijoille voisi tarjota vaikka palveluja tai tuotteita.
Toki printtilehden tekeminenkin voi edelleen olla hyvin kannattavaa. Kivistö kuitenkin arvioi, että printtiaikakauslehdistö tulee supistumaan vielä olennaisesti.
”Kymmenen vuoden kuluttua yleinen ajatus voi olla monessa lehtitalossa, että olisi pitänyt tehdä vähän enemmän, muuttaa rohkeammin.”
Kivistö itse on palannut takaisin uutispuolelle ja työskentelee nyt Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkönä. Aikakauslehtiä käsittelevä väitöskirja ei juuri anna eväitä uutistyöskentelyyn, mutta se muutti ajattelua.
”Nyt tulee pohdittua enemmän, mistä lehden tekemisessä kuluttajatuotteena on kyse.”
Hänen mielestään alalle ylipäätään tekisi hyvää, jos alan ammattilaiset olisivat mukana mediatutkimuksessa. Silloin tuotekehitystä ei tarvitsisi tehdä niin mututuntumalla.
Tapio Kivistö, 48
Väitteli toukokuussa filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Väitöskirja ”Kohti aikakauslehden ydintä. Suomalainen aikakauslehti, lukijan tarpeet ja mediamurros” analysoi aikakauslehtien sisäl-töjä, päätoimittajien käsityksiä lukijoiden tarpeista ja aikakauslehtien menestymisen edellytyksiä.
Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkö. Työskennellyt aiemmin lukui-sissa toimittaja- ja esimiestehtävissä sanoma- ja aikakauslehdissä.
Asuu Espoossa, kotoisin Joutsasta.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti