Viestinnän professori Esa Väliverronen kirjoitti kirjan tieteen julkisuudesta. Hän kannustaa journalisteja asettamaan tiedelöydöt kontekstiinsa.
Kun Esa Väliverronen sai idean kirjaan tieteen julkisuudesta, professoreilla oli tapana valitella päätoimittajille, että tiedotuspalvelu on huonoa, koska tiede ei näy mediassa. Kun kirjaidea parikymmentä vuotta myöhemmin toteutui, tarkasteltavaa oli enemmän.
”Tiede on nyt hirveästi esillä, ja tiedeorganisaatiot tuottavat aktiivisesti uutisia. Siksi toimittajia ei enää niin tarvittaisi tekemään niitä vaan asettamaan tiedelöydöt kontekstiinsa.”
Helsingin yliopiston viestinnän professori sovittelee tieteestä kirjoittaville toimittajille myös faktantarkistajan roolia.
”Toimittajat voisivat enemmän poimia julkisesta keskustelusta esimerkiksi terveyttä, ravitsemusta ja maahanmuuttoa koskevia väitteitä arvioitavaksi yhdessä tutkijoiden kanssa.”
Tiedejuttujen virheitä harmitteleville tutkijoille hän on sanonut, että olkaa itse aktiivisempia.
”Moni viestii edelleen uudesta tuloksesta kerran kahdessa vuodessa. Paljon tehokkaampaa on kommentoida aiheita silloin, kun ne ovat esillä ja kiinnostunut yleisö valmiina.”
Esa Väliverronen: Julkinen tiede Vastapaino 2016.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
