Helsingissä 11. toukokuuta järjestettävässä seminaarissa pohditaan, miten media osallistuu 'pakolaiskriisin' luomiseen.
”Media ei aiheuta ihmisten liikkumista mutta muokkaa käsityksiä ’pakolaiskriisistä’. Toisaalta keskustelussa on määriteltävä, mitä medialla tarkoitetaan”, sanoo mediatutkija Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta.
Hän alustaa aiheesta median logiikka seminaarissa Näkökulmia median luomaan pakolaiskriisiin.
Sumialan mukaan valtamediaa, valemediaa ja sosiaalista mediaa yhdistää taistelu huomiosta. Tosin hän ei pidä valemedia-termistä, koska katteetonta klikkien kalastelua näkee myös valtamediassa.
Valtamedian parhaita käytäntöjä ovat uutiskriteerit, lähdekritiikki ja vastuu sanomisista, mutta niillä ei koko julkista keskustelua pelasteta. Some tekee kuten tahtoo, ja taistelussa tuotoista valtamedialtakin voi jäädä raflaavan tarinan olennaisuus arvioimatta.
”Välillä ne jopa kärjistävät keskustelua, kuten uutinen pakolaisista, jotka eivät pitäneet puurosta. Toisaalta voi pohtia, paljonko keskustelun suitsiminen sitten on tiedotusvälineiden vastuulla.”
Seminaarin järjestävät Kehitysmaantieteen yhdistys, Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen ainejärjestö ja Helsingin YK-nuoret.
Näkökulmia median luomaan pakolaiskriisiin -seminaari.
Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki
11. toukokuuta kello 15 – 18.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
