Kiipeily sopii kaikille, mutta vain hulluimmat suuntaavat talven pakkaskelissä ulos jääkylmälle siirtolohkareelle. Yksi heistä on Taloussanomien Antti Karjalainen.
Helsingin Koivusaaren rannalta löytyy iso, viisi metriä korkea siirtolohkare. On maaliskuu ja kaunis kolmen asteen pakkaskeli. Aurinko laskee jo, kun Antti Karjalainen vasta lämmittelee ja valmistautuu kiipeämään kivelle. Yrityksessä on uusi reitti, yksi lohkareen vaikeimmista.
”Onhan tämä erikoista äheltämistä. Pitää olla vahva ja teknisesti hyvä. Pienikin jalan siirto reitillä voi vaikuttaa siihen, että pääsee eteenpäin. On hieno tunne, kun on työstänyt reittiä pitkään ja pääsee sen. Riemu kestää noin viisi minuuttia ja sitten tulee tyhjyys. Sen jälkeen aloitetaan uusi projekti. Tykkään siitä, että on tavoite.”
Tavoitteellisuus viehättää myös nopeatahtisessa työssä Taloussanomien uutisdeskissä, jonne Karjalainen palaa digijulkaisijaksi, kun hoitovapaa päättyy syksyllä.
”Kiipeilystä on hyötyä työn kannalta. Reitin selvittäminen vaatii täydellistä keskittymistä ja hyvää stressinsietokykyä. Sama on kovassa uutistilanteessa. On pakko rauhoittua siihen, eikä härvätä mitään. Pystyn sulkemaan ympäristön pois, kun tilanne vaatii nopeaa toimintaa.”
Karjalaisen mielestä kiipeily ei ole helppoa tai edes kivaa kaiken aikaa, mutta ei sen kuulukaan olla.
”Kun kiikut viiden metrin korkeudessa ja alhaalla on vain pieni patja suojana, niin kyllä pelottaa. Et todellakaan halua sieltä tippua, vaan taistelet loppuun saakka.”
Kun kiipeillään matalilla kallioilla tai kivenlohkareilla ilman köyttä, puhutaan boulderoinnista. Karjalainen aloitti lajin kahdeksan vuotta sitten asuessaan Saksassa. Suurimpana motivaationa oli silloin saada kavereita, mutta laji vei mennessään.
”Kun palasin Suomeen, kiipeilyfoorumeilla kirjoitettiin, että Pasilaan tulee Suomen ensimmäinen kaupallinen boulderluola. Kun seiniä vielä rakennettiin, olin jo siellä kiipeilemässä. Vähitellen kävi selväksi, että tässä on rakentumassa jotain aivan uutta ja isoa. Parin vuoden päästä laji räjähti käsiin ja teki Suomessa todellisen läpimurron.”
Harrastajamäärän arvioidaan tänä päivänä olevan Suomessa jopa 50 000. Sisällä treenataan usein vain kauden ulkopuolella. Karjalaiselle pääasia on ulkokiipeily.
”En olisi ikinä tullut käyneeksi niin monessa hienossa paikassa, jos ei olisi kiipeilyä. Toivon vain, että voin kiivetä aina. Se on kiva ajatus, että voisi vanhana pappana olla vielä kiipeämässä jotain kallioseinää.”
Tällä kertaa uusi reitti ei antaudu Karjalaiselle. Ensi kerralla se menee varmasti.
Antti Karjalainen
34-vuotias Taloussanomien digijulkaisija. Ollut Taloussanomissa vuodesta 2009 lähtien.
Työskennellyt aiemmin freelancetoimittajana ja Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -julkaisun toimittajana. Yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena sosiologia.
Tällä hetkellä hoitovapaalla kahden pienen lapsen kanssa. Palaa Taloussanomien deskiin ensi syksynä.
Ei voisi kuvitella koskaan lopettavansa kiipeilyä. Tulevana kesänä on tarkoitus nostaa kiipeilytasoa ja kiivetä monta uutta reittiä. Osallistuu muutaman kerran vuodessa avoimiin kiipeilykilpailuihin.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
