Sopiminen ei ole sanelua

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tavoitteleman yhteiskuntasopimuksen kariutuminen merkitsee työelämään liittyvän päätöksenteon muuttumista arvaamattomaksi. Työmarkkinajärjestöt on nyt ohjattu sivuun siitä valmistelusta, jolla hallitus ajaa tavoittelemiaan joustoja.

Yhteiskuntasopimuksesta ei todellisuudessa käyty varsinaisia neuvotteluja. Kabineteissa oli hiljaista, julkisuudessa kalisteltiin vähän sapeleita, mutta eipä sopimuksessa ollut paljon neuvoteltavaakaan, sillä sen keskeinen sisältö oli ennakkoon päätetty.

Näinkö rakennetaan Sipilän manifestoimaa luottamusta: pannaan osapuolet neuvottelemaan ilman oikeaa neuvotteluvaraa? Vauhdittajaksi pestattu entinen valtakunnansovittelija Juhani Saloniuskaan ei saanut näytelmää näyttämään todelliselta.

Suomessa on työmarkkinoilla vahva neuvotteluperinne, joka on toiminut tuloksellisesti myös vaikeina aikoina. Nyt jos koskaan tarvitaan aitoja neuvotteluja. Yhteiselle sopimiselle voi vielä tulla tarve tämänkin hallituksen aikana. Epärealistisiin aikatauluihin ja ennalta määrättyihin neuvottelutuloksiin ei aikaa ja energiaa sovi tuhlata.

Työehtosopimuksien yleissitovuuteen hallitus tuskin yrittää suoraan kajota. Sen sijaan paineet kohdistuvat muun muassa paikallisen sopimisen laajentamiseen, jolloin tes-määräyksiin ryhdytään hakemaan muutoksia yrityskohtaisesti. Uhkana on, että sopimisen sijasta käytännöksi muodostuu sanelu.

Jos esimerkiksi uudelle työntekijälle tarjotaan normia alempi palkka tai lyhempi loma, paikallisen sopimisen sijaan voisi puhua kiristyksestä: ota tai jätä!

Journalistiliiton sopimusaloista muun muassa lehdistössä on jo nyt varattu monesssa kohdassa mahdollisuus paikalliseen sopimiseen. Yhtenä joustavuuden tuojana nyt esitetty työaikapankki on meillä ollut tessin mukaisissa keinovalikoimissa pitkään, mutta sitä ei ole otettu käyttöön.

Sopiminen on tasavertaisten osapuolten neuvottelua, ei vahvemman sanelua. Journalistiliitto on kouluttanut luottamusmiehiään paikalliseen sopimiseen: aktiivisuuteen ja valmiuteen hakea toimivia ratkaisuja työpaikan pulmiin.

Porttien avaaminen sanelulle ei ole työelämän kestävää kehittämistä. Sillä herätetään levottomuutta ja kylvetään epävakauden siemeniä. Toimiva sopimuskulttuuri luo työpaikoille sitä luottamusta, jonka vahvistamisen pääministeri on asettanut tavoitteekseen.