Helsingin Sörnäisissä vanhassa tehdaskiinteistössä työhuonettaan pitävällä Tiina Ruuliolla, 56, on takanaan 22 vuotta työtä kokopäiväisenä freelancerina. Saman ajan Ruulio on maksanut yrittäjäeläkemaksuja keskimäärin 450 euroa kuukaudessa.

Ruuliolta on uponnut yrittäjän eläkelain mukaisiin YEL-maksuihin tähän mennessä nykyrahassa noin 120 000 euroa.

Hyvinä vuosina hän on maksanut enemmän, huonoina vähemmän. Edessä on vielä kahdeksan vuotta työtä ja 40 000 euroa eläkemaksuja, sitten koittavat eläkepäivät.

”En voi kuvitellakaan, että jäisin eläkkeelle varsinaisessa eläkeiässä. Vain pakon edessä jään, jos terveys pettää”, Ruulio sanoo.

Vaikka eläkemaksut saa vähentää verotuksessa, hän pitää maksamaansa summaa tuhannen euron eläkkeeseen verrattuna kohtuuttomana. Kaikki Ruulion mainitsemat summat koskevat nykytilannetta. YELin maksuprosentti nousee vuosittain: esimerkiksi kahdeksan viime vuoden aikana 53 vuotta täyttäneen kohdalla se on noussut 21,7 prosentista 25,2 prosenttiin.

Tiina Ruulio ei ole ainoa freelancer, joka pitää YELiä raskaana ja kalliina eläkejärjestelmänä. Moni journalistiyrittäjä maksaa YELin rinnalla yksilöllistä eläkevakuutusta tai sijoittaa rahaa esimerkiksi asuntoon. Myös Ruulio on kerännyt yksityistä eläkesäästöä.

”Mutta se säästö on syöty muutamassa vuodessa.”

Itsensä työllistäjät, joihin journalistiyrittäjät pääosin kuuluvat, tietävät YEL-vakuutuksen lakisääteisyyden viime vuonna ilmestyneen Itsensä työllistäjät 2013 -tutkimuksen mukaan hyvin. Vain noin joka kymmenes itsensä työllistäjä ei maksa itselleen lainkaan eläkettä.

Verkosta löytyvien freelancer-keskustelujen perusteella moni uskoo silti yhä, että oman sosiaali- ja eläketurvansa tason voi valita itse niin, että lain velvoite täyttyy maksamalla pienin mahdollinen eläkemaksu tai että eläkemaksu on sidoksissa tuloihin.

Mutta vaikka freelancer tekisi jonain vuonna tappiota, lain mukaan YEL on maksettava.

”Kyseessä ei ole mikään vapaaehtoinen vakuutus. Myöskään työtulon taso ei ole vapaasti määrättävissä, vaan se tulee määrätä yrittäjän eläkelain 112 pykälän mukaisesti”, sanoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Markus Palomurto.

YEL-maksu ei ole sidoksissa tuloihin, ei verotettavaan eikä muuhun tuloon tai liikevaihtoon, vaan työpanokseen, jonka perusteella työtulo määräytyy.

Mikä sitten on työtulo? Mikä on se summa, joka määrää, kuinka monta euroa freelancer tai toiminimiyrittäjä maksaa eläkemaksuja kuukaudessa, ja jonka perusteella hänelle karttuu eläkettä? YEL-työtulo vaikuttaa myös Kelan maksamien etuuksien tasoon, kuten sairauspäivärahaan ja äitiysrahaan.

Yrittäjän eläkelaki sanoo, että ”työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä”.

Tilastokeskuksen mukaan toimittajan keskipalkka on 46 500 euroa vuodessa, 3 875 euroa kuukaudessa. Alin kymmenes ansaitsee 35 000 euroa vuodessa. Palkkatiedot on poimittu Tilastokeskuksen tietokannasta lokakuussa 2013 ja ne koskevat kokoaikaista, säännöllistä ja vähintään 30 viikkotunnin työskentelyä toimittajana. Keskipalkka on alan palkkojen aritmeettinen keskiarvo.

Printtimedialla on yleissitova tes. Markus Palomurron mukaan aivan suoraa linkkiä tessin mukaisesta palkasta YEL-työtuloon ei silti voi vetää.

”Tuo ’kohtuudella maksettava’ palkka ei ole välttämättä sama kuin tes-palkka. Mutta totta on, että moniin muihin luovien alojen ammatteihin verrattuna journalisteja on paljon työsuhteessa ja sitä kautta palkkadataa on käytettävissä työtulon arvioinnin tukena”,
Palomurto vastaa.

Moni freelancer ei silti pysty maksamaan lakiin perustuvan YEL-työtulon eläkemaksua, sillä mediatalojen maksamat palkkiot eivät nouse lähimaillekaan työsuhteisten ansioita.

”Silti työtuloon ei periaatteessa valita tasoa, joka yrittäjällä on varaa maksaa tai jota hän haluaa maksaa. Oikeassa elämässä tietysti on niin, että jos ihmisellä ei ole rahaa, hän ei voi maksaa sitä [työtulon mukaista eläkemaksua].”

Korkeita YEL-maksuja vastaan saa toki vastinetta. Vakuutuksessa ei ole riskiä eli eläke maksetaan, vaikka osakekurssit maailmalla keikkuisivat. Se tuo turvaa sairastumisen tai tapaturman varalle heti, kun vakuutus on otettu. Eläkettä maksetaan saman suuruisena, vaikka ihminen eläisi 120 vuotta.

Palomurto muistuttaa toimeksiantajan vastuusta.

”Tietenkin työskentelystä tulisi saada sen tasoinen korvaus, että se mahdollistaa lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen”, hän sanoo.

Miksi kokopäiväisesti työskentelevä Tiina Ruulio ei ole maksanut isompaa yrittäjäeläkemaksua?

”Enempää en ole pystynyt maksamaan. 400  –  500 euroa kuussa on paljon freelancerin palkkioista, vaikka nyt teen kokonaisia julkaisuja ja tulotaso on vähän parempi kuin se oli ensimmäiset 15 vuotta, jolloin tein juttukauppaa.”

Ruulion laskutus vuodessa on 37 000 – 39 000 euroa. Verotettavaksi tuloksi siitä jää 22 000 euroa, 1 833 euroa kuukaudessa.

Hän arvioi, että laskutuksen pitäisi olla vähintään 60 000 euroa vuodessa, jotta freelancer saisi maksetuksi itselleen asiallista eläkettä ja sosiaaliturvaa.

”Kuinka monella freelancerilla on tällaiset tulot? Itse joudun myymään asuntoni selvitäkseni eläkkeellä”, Ruulio sanoo.

Ongelma ei koske vain pitkän linjan freelancereita. Pitkän työuran jälkeen työsuhteesta irtisanottavilla viimeiset työvuodet freelancerina pudottavat eläketasoa dramaattisesti. Ainoa pelastus on riittävän suuri YEL-työtulo ja sen mukainen maksu.

Eläkearvio antaa silti vasta suuntaa tulevalle. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen karttumat muuttuvat, mutta pieni eläke on yhä pieni eläke.

Ylimääräinen sanomalehtimieseläke olisi voinut pelastaa vaikeimpaan asemaan eläkeiässä joutuvia freelancereita. Järjestelmä lakkautettiin vuonna 2013.

Tiina Ruulion mielestä journalistien freelancetyössä yrittäjyydestä puhuminen johtaa harhaan.

”On naurettavaa, että ammatinharjoittaja, siis freelancetoimittaja, joka tienaa muutamia kymppitonneja vuodessa, olisi oikea yrittäjä.
Mutta muutakaan terminologiaa ei ole.”

Ruulio kritisoi yrittäjäeläkelakia, joka on hänen mukaansa tehty suuremmille yrityksille.

”Ammatinharjoittajilla pitäisi olla oma eläkejärjestelmänsä. YEL toimii sellaisissa tapauksissa, jolloin yritystä voidaan kasvattaa ja tuottaa sille lisäarvoa, tai jos yritys myy tuotetta, jonka volyymia voi lisätä tai jota voi monistaa.”

Kun mediatalot ostavat nykyisin kuvat ja jutut kertakorvauksella, edes tekijänoikeuksien myyminen eli saman aineiston monistaminen ei auta.

Kasvavaa yritystä pyörittävä yrittäjä voi maksaa pientä YEL-maksua, jos hän aikanaan myy yrityksensä ja turvaa voitolla eläkepäivänsä.

Journalistina itsensä työllistävän tärkein yritysomaisuus on yrittäjä itse. Työnteon loppumisen jälkeen sitä omaisuutta ei voi myydä eikä siirtää muille. l

Lisätiedot: tyoelakelakipalvelu.fi

Lue myös journalisti.fi: palkkio vai palkka?

Kuva: Iso lasku. Freelancetoimittaja Tiina Ruulio pitää tulevaa eläkettään pienenä suhteessa hintaan, joka siitä täytyy työuran aikana maksaa.

Yrittäjäeläke

• Vuonna 2015 maksuprosentti on alle 53-vuotiailla 23,7 ja 53 vuotta täyttäneellä 25,2 YEL-työtulosta. Vuonna 2004 kaikenikäisten maksuprosentti oli 21,4. Vertailun vuoksi: maatalousyrittäjän alin MYEL-maksuprosentti on 12,79.
• Ensimmäiseltä 48 kuukaudelta saa aloittavan yrittäjän alennuksen. Vakuutusmaksusta vähennetään 22 prosenttia.
• YEL-työtulon minimi vuonna 2015 on 7 502,14 euroa, jolloin alle 53-vuotiaan eläkemaksu on 1 779,20 euroa vuodessa ja 148,26 euroa kuussa, 53 vuotta täyttäneellä 1 891,77 euroa vuodessa ja 157,64 euroa kuussa.
• Jos YEL-työtulona on toimittajan keskipalkka, 46 500 euroa: YEL-maksu alle 53-vuotiaalle on vuodessa 11 027,59 euroa ja kuukaudessa 919,92 euroa, ja 53 vuotta täyttäneellä 11 725,55 vuodessa ja 977,08 euroa kuukaudessa.
  Lähde: Etera