Ehdokkuus vie pois ruudusta

Vaaleihin osallistuminen vaikuttaa toimittajien työtehtäviin mediasta riippumatta, käy ilmi Journalistin selvityksestä. Journalisti kysyi vaalikaranteenista kahdeltatoista isolta toimitukselta.

Vakiintunein karanteenikäytäntö on Yleisradiossa. Ylen vaalikaranteeni pohjautuu puoluelakiin, joka velvoittaa yhtiötä kohtelemaan puolueita tasapuolisesti. Yle siirtää ehdokkaana olevan työntekijän vaaleihin asti toiseen tehtävään, jos hän on normaalisti näkyvässä tai kuuluvassa roolissa.

”Virkavapaata ei tarvitse ottaa. Lähtökohta on se, ettei ehdokas saa saada erityistä etua muihin nähden. Sääntö koskee myös jonkun ehdokkaan puolesta näkyvästi kampanjoivaa Ylen työntekijää”, kertoo Ylen journalistista standardeista ja etiikasta vastaava päällikkö Riitta Pihlajamäki.

Vaalikaranteeni koskee myös freelancereita. Heille Yle ei kuitenkaan yleensä tarjoa korvaavaa työtä.

Myös MTV:n uutistoimituksessa ruutukasvo siirretään toiseen työhön, jos hän pyrkii politiikkaan.

Lehdistössä ehdokkuus vaikuttaa vähemmän työhön. Iltalehdessä karanteeni astuu voimaan vasta noin kuukautta ennen vaaleja, kun ehdokkaiden numerot julkistetaan. Silloinkaan toimittajaa ei siirretä toiseen tehtävään, mutta yhteiskunnallisia kirjoituksia häneltä ei julkaista.

Myös STT-Lehtikuvassa toimittaja voi jatkaa normaalia työtään, jos siihen ei kuulu politiikasta uutisointi.

Kriittisimmin toimittajaehdokkaiden jääviyteen suhtautuvat Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen. He toivovat eduskuntaan tai mepiksi pyrkivän toimittajan jäävän virkavapaalle. Tammikuussa Maaseudun Tulevaisuudessa aloittanut Pentikäinen oli itse viime vuonna EU-ehdokkaana.

Kummankaan päätoimittajakaudella kukaan alainen ei ole asettunut ehdolle valtakunnallisissa vaaleissa. Kuntavaaleissa molemmissa lehdissä riittää, että journalistiehdokas ei kirjoita politiikasta tai kotikuntansa asioista. Myös Turun Sanomissa ja Kalevassa on samanlainen kuntavaalikaranteeni.

Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Keskisuomalainen eivät vastanneet Journalistin kyselyyn. Myös yhteistoimitus Lännen Median päätoimittajan Matti Posion vastaus on niukka. Hän kertoo poliittisten kolumnistien olevan vaalitauolla.

Journalisti kysyi myös, vaikuttaako toimittajan pelkkä jäsenyys jossakin puolueessa siihen, millaisia töitä hän voi tehdä. Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte
Jääskeläinen sanoo, että pelkkä jäsenkirjakin voi joskus vaarantaa journalistin ”luotettavuuden, tasapuolisuuden tai mielikuvan siitä”.

Muut vastaajat korostavat, että jäsenyys on yksityisasia. Sen sijaan poliittisista luottamustehtävistä esimiesten olisi hyvä tietää.

”Jos on aktiivijäsen, omasta puolueesta ei voi kirjoittaa ja muistakin vain hyvin harkiten. Tosin jonkin kuntaryhmän jätevedenpuhdistamon investointiuutisen voi hyvin tehdä ilman poliittisen taustan vaikutuksia. Toimittajilla on hyvä taju jääviydestä”, Aamulehden Jouko Jokinen sanoo.

Jos ehdolla ollut toimittaja ei osallistu vaalien jälkeen politiikkaan, hän voi useimpien Journalistille vastanneiden päätoimittajien mielestä jatkaa toimittajan työtä normaalisti. Kriittisin on Atte Jääskeläinen. Hän sanoo, että useimmissa tapauksissa entiset työtehtävät eivät ole Ylessä tulleet kyseeseen.

”Mutta poikkeuksiakin on.”

STT-Lehtikuvan päätoimittaja  Mika Pettersson toteaa, että toimittajat läpivalaistaan nykyään niin hyvin, että toimittajaidentiteetin palauttaminen voi olla hidasta poliittisen osallistumisen jälkeen.

”Toisaalta yhteiskunnallisen aktiivisuuden näkeminen vain häpeämerkkinä on hölmön rajoittunutta ajattelua.”