Niklas Kaskeala on aloittanut Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin toiminnanjohtajana. Kaskealan edeltäjä Salla Nazarenko siirtyi lokakuussa muihin tehtäviin.
Kehitysyhteistyö, demokratiatyö ja sananvapaustyö ovat hienoa mutta eivät helppoa kenttää. Mikä vetää niiden pariin?
Minua on aina häirinnyt epäoikeudenmukaisuus maailmassa, etenkin pohjoisen ja etelän kuilu. Kehityspolitiikka on keino kaventaa sitä. Haluan työskennellä asioiden muuttamiseksi.
Mitä työsi käsittää Vikesissä?
Säätiön hankkeiden kautta suomalaiset toimittajat ja mediakentän asiantuntijat voivat antaa osaamistaan kehitysyhteistyökäyttöön. Minun roolini on mahdollistaa tämä: olla kehitysyhteistyökuvioiden hallinnollinen osaaja ja hoitaa suhteita rahoittajiin.
Mihin aiot tarttua ensimmäiseksi?
Vikesin ydinviestien kiteyttämiseen ja varainhankinnan kehittämiseen. Pitää varmistaa, että saamme rahoitusta nykyisiltä taustayhteisöiltä, muun muassa ulkoasiainministeriöltä ja Journalistiliitolta. Uusia tukijoita voisivat olla esimerkiksi lehtitalot ja säätiöt mutta myös yksityiset, joita on nytkin mukana.
Mikä on ydinviestisi?
Toimittajilla on oma kehitysyhteistyöjärjestö, joka tukee kollegoja kehitysmaissa – tulkaa mukaan! Moni kyllä onkin jo mukana. Solidaarisuutta ulkomaisia kollegoja kohtaan osoittaa myös se, että hankkeisiin kouluttajiksi löytyy aina lähtijöitä.
Millaisista töistä tulet?
Kepassa työtäni oli vaikuttaa poliitikkoihin kotimaassa. Demon kautta suomalaiset puoluetoimijat jakavat asiantuntemustaan kehittyvien demokratioiden poliittisille liikkeille. Vikesissä palaan tähän suuntaan, kehitysyhteistyön pariin.
Charlie Hebdoon iskettiin samana päivänä, kun aloitit Vikesissä. Miten isku vaikutti työpäivääsi?
Se konkretisoi sananvapausasiaa. Oli vaikea keskittyä sähköpostin ja puhelimen asentamiseen, kun mieli paloi seuraamaan uutisia ja keskustelua.
Kaskeala on työskennellyt aiemmin Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestössä Kepassa kampanjakoordinaattorina ja kehityspoliittisena asiantuntijana sekä Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö DEMO ry:ssä.
Millaisena pidät sananvapautta Suomessa?
Suomi on maailman mittakaavassa kärkeä. Meillä keskustellaan monesti yksittäistapauksista, kun joissain maissa ei sallita sananvapauskeskustelua ollenkaan. Silti sananvapaus on täälläkin prosessi, ja sen rajoja määritellään koko ajan uusiksi. Charlie Hebdo -isku on kiihdyttänyt keskustelua.
Mistä saat tarmoa työhön?
Joka päivä kuulee asioista, jotka pitäisi korjata. En silti ole niitä maailmanparantajia, jotka ovat aina töissä. Meillä on yksivuotias tytär, ja pyrin pyhittämään vapaa-aikaa perheelle.
Miten seuraat mediaa?
Olen kaksikielinen, ja yritän päivittäin katsoa Hesarin ja Hbl:n. Usein luen myös The Guardianin juttuja. Radiosta kuuntelen politiikan ajankohtaisohjelmia. Kepa.fi:tä täytyy myös seurata, se uutisoi hyvin kehitysyhteistyöaiheita.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti