Puolet toimittajapalkinnoista Ylelle ja Hesariin

Yleisradiossa ja Helsingin Sanomissa juhlitaan toimittajapalkintoja vuodesta toiseen, käy ilmi Journalistin selvityksestä. Journalisti laski, miten neljän arvostetun palkinnon saajat ovat jakautuneet 2000-luvulla medioiden kesken.

Selvityksessä olivat mukana Suomen Kuvalehden journalistipalkinto, Bonnierin Suuri Journalistipalkinto, Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-tunnustus ja toimittajille myönnetyt tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot. Suomen Kuvalehden palkintoa lukuun ottamatta palkintoja myönnetään vuosittain yleensä useita, joten vertailuun kertyi noin 120 palkintoa.

Näistä Ylen toimittajat ovat saaneet noin kolmasosan, yhteensä 39 palkintoa, ja HS:n toimittajat lähes viidesosan, 23 palkintoa. Myös MTV:n, Ilta-Sanomien, Aamulehden sekä Hufvudstadsbladetin journalistit ovat keränneet varsin paljon tunnustuksia.

Sen sijaan palkintolautakunnat eivät ole arvostaneet toimittajien työtä esimerkiksi Iltalehdessä (1 palkinto), Kauppalehdessä (1 palkinto) tai Turun Sanomissa (ei yhtään palkintoa). Aikakauslehdissäkään ei ole juuri juhlittu, jos HS:n Kuukausiliitettä ei lasketa. Parhaiten ovat menestyneet Suomen Kuvalehden, Suomen Luonnon ja Voiman toimittajat. Kuhunkin näistä on myönnetty kaksi palkintoa. Moni suuri aikakauslehti, kuten Seura, Anna ja Me Naiset, on jäänyt kokonaan vaille palkintoja.

Journalisti on laskenut palkitut freelancerit jonkin median toimittajaksi, jos palkinto on myönnetty tietylle medialle tehdystä työstä.

Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto yllättyy Journalistin vertailun tuloksista.

”Emme ehkä ole riittävän aktiivisesti osallistuneet kilpailuihin. Silloin kun olen itse ollut valitsemassa meiltä kilpailutöitä tai perustellut, miksi juuri meidän toimittajamme olisi vuoden journalisti, olen vilpittömästi uskonut menestykseen.”

Monto myös toteaa, että TS on viime vuosina ollut STT:n kolmanneksi eniten siteeraama kotimainen media.

”Uutiskoneistomme näyttää pärjäävän erinomaisesti.”

Bonnierin palkintolautakunnan puheenjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoo palkintojen jakautumisen kertovan toimitusten resursseista ja siitä, millaisia ehdotuksia raadit saavat. Journalistipalkintojen saajat valitaan pääosin yleisön ja toimittajakollegoiden ehdotusten joukosta.

”Isoista mediataloista tehdään innokkaimmin ehdotuksia. Viime vuoden osalta ehdotettiin palkittavaksi toimittajia vain kahdesta aikakauslehdestä: Suomen Kuvalehdestä ja Imagesta”, kertoo MTV:n uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajana työskentelevä Ylä-Anttila.

Hän sanoo, että Bonnierin palkintolautakunta on pyrkinyt monipuolistamaan hyvän journalismin esittelyä julkistamalla vuodesta 2007 lähtien kolmen kärjen jokaisessa palkintokategoriassa.

Ylen ja HS:n toimittajat ovat silti olleet vahvasti edustettuina myös Bonnierin kärkiehdokkaiden joukossa. Molemmista medioista on vuoden 2014 finaalivaiheessa mukana kaksi toimittajaa tai työryhmää. Palkinnot jaetaan 11. maaliskuuta.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saaneista toimittajista reilusti yli puolet on työskennellyt Ylelle. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen sanoo, ettei voi kommentoida luottamuksellisia palkintokäsittelyjä. Hän kuitenkin toivoo kansalaisilta mahdollisimman monipuolisia palkintoehdotuksia.

”Tärkeintä on, että palkinnon eetos toteutuu. Palkinnot myönnetään merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle.”