Liki kolmannes otti aikalisän

Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma on ollut tänä lukuvuonna epätavallisessa tilanteessa. 12 opiskelijaa eli lähes kolmannes 39 journalistiikan toisen vuoden pääaineopiskelijasta ei suorita opintoja suositellussa aikataulussa, vaan on jättäytynyt oppiaineen kursseilta pois. Tieteenalayksikössä ei ole selvitetty, kuinka suuri osa on käytännössä keskeyttänyt opintonsa ja miksi.

Journalistiikan professori Ari Heinonen arvioi, että kurssivahvuuksien vaihtelu on pitkän aikavälin tarkastelussa normaalin rajoissa. Hän uskoo, että ainakin osa suorittaa puuttuvat opinnot tuonnempana. Kerätyn palautteen mukaan opetukseen ollaan suhteellisen tyytyväisiä.

Myös opinto-ohjauksesta vastaava yliopisto-opettaja Maarit Jaakkola varoo tekemästä vuosikurssin kutistumisesta johtopäätöksiä. Hän kuitenkin myöntää, että hyppäys on iso, ja se voi johtua osin alan epävarmuudesta.

”Yksilöllisen ohjauksen tarve on kasvanut. Ei ole enää niin selvää, mihin ammattiin viestintäalalla tähdätään”, Jaakkola sanoo.

Jyväskylän yliopiston journalistiikalla vastaavaa ilmiötä ei toistaiseksi ole ollut. Opintonsa jättää kesken vuosikurssia kohden muutama opiskelija.

Tampereella opiskellut Kaisa Holanti päätti tauon pitämisestä viime keväänä. Suoraan lukion jälkeen opintonsa aloittanut Holanti totesi, että välivuosi töissä oli oman jaksamisen kannalta viisas vaihtoehto.

Koulutus vastasi Holannin odotuksia, mutta ala ei tunnu omalta.

”Se vaatisi kovaa paloa, kun työpaikat ovat vähissä”, Holanti sanoo.

Nyt hän harkitsee ammattikorkeakouluun hakemista.

Lisää tukea Holanti olisi kaivannut tulevaisuutensa pohdiskeluun ja esimerkiksi pääaineen vaihtamiseen. Opinto-ohjaus ei silti olisi vaikuttanut välivuosipäätökseen.

Jotkut opiskelijoista ovat yllättyneet opintojen sisällöistä ja vaativuudesta. Tietopohjaa ja valmiuksia käytännön kursseille etsitään sivuaineista.

Journalistiikan valintakokeen  toimivuutta mietitään Heinosen mukaan tänä keväänä perusteellisesti, osana säännöllistä uudistustyötä. Vaikutukset näkyvät vuoden 2016 kokeissa. Yhden vuoden kokemukset eivät suoraan vaikuta opiskelijavalintaan.

”Toistaiseksi meille on tullut hyvää väkeä, joka suoriutuu opinnoistaan ja sijoittuu mukavasti työelämään”, Heinonen sanoo.

Muutoksia jo tämän kevään hakuun on silti luvassa. Hakumenettely uudistui syksyllä, ja nyt yliopistot ja ammattikorkeakoulut pannaan suosikkijärjestykseen samalle lomakkeelle.

”Jää nähtäväksi, mikä vaikutus sillä on. Täytyy toivoa, että hakijat ovat selvillä eri koulutuksien sisällöistä ja osaavat valita mieluisensa”, Heinonen sanoo.

Journalismikoulutuksen aloituspaikkojen määrä pysyy liki entisellään. Tampereella kuvajournalismin linjalle valitaan peräti 12 opiskelijaa, tuplamäärä aiempaan verrattuna, mutta vastedes vain kahden vuoden välein.

Oulun ammattikorkeakoulussa journalismin suuntautumisvaihtoehtoon on jaossa 22 paikkaa, nimellisesti kaksi aiempaa enemmän. Vanhat nuorten ja aikuisten aloituspaikat valitaan kuitenkin nykyisin samasta kiintiöstä. Käytännössä määrä siis pienenee, tutkintovastaava Heli Huttunen kertoo.

Ouluun hakijoiden määrä on pyörinyt jo pitkään 700 tienoilla. Huttusen mukaan selviää vasta haun päätyttyä, vaikuttaako uusi hakujärjestelmä kiinnostukseen.

Muutoin journalismikoulutuksen paikkamäärä on pysynyt ennallaan. Yhteensä paikka on tarjolla 157 – 161 alempaa korkeakoulututkintoa aloittavalle opiskelijalle.

Kuva: Aikalisä. Kaisa Holanti otti välivuoden ja miettii opiskelupaikan vaihtamista ammattikorkeakouluun. Hän uskoo selvään ammattiin tähtäävien, käytännöllisten opintojen sopivan itselleen paremmin.