Sananvapaus

Satiiria ei tapeta aseella

Pääkirjoitus.

Ahdistava, barbaarinen, järkyttävä, lamauttava, vastenmielinen… Sanat eivät riitä kuvaamaan niitä tuntemuksia, joita terrori-isku ranskalaiseen satiirilehteen Charlie Hebdoon on herättänyt eri puolilla maailmaa. Asemiehet tekivät sen, mitä terrorismilla tavoitellaan: kylvivät ihmisten keskuuteen kauhua ja lietsoivat pelon ilmapiiriä.

Kahdentoista ihmisen murha oli myös vakava isku ihmisyyttä ja sananvapautta vastaan. Islamistisia iskulauseita toistelleiden tappajien viestistä ei ole epäselvyyttä. Rikos mikä rikos, vaikka se kuinka vannottiin profeetan nimiin.

Charlie Hebdo on vuosikymmenien ajan ravistellut satiirin keinoin yhteiskunnallisia ilmiöitä. Erityisesti se on käsitellyt uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä, kuten profeetta Muhammedin nimissä harjoitettua terroria.

Murhattujen kollegat ovat välittömissä reaktioissaan korostaneet sitä, että terrorin edessä ei sovi luopua sananvapauden periaatteista. Satiiria ei tapeta aseella.

”Paras keino on nauraa nämä barbaarit historian roskakoriin”, totesi brittiläinen poliittinen pilapiirtäjä Martin Rowson (Press Gazette 8. tammikuuta).

Isku on laajasti nähty yrityksenä karkottaa hymy huuliltamme, haluna vaientaa vapaa sana. Kyseessä ei ole vain toimittajien ja piirtäjien työn halveksunta. Teko ilmentää halua tuhota erilaisuus keskuudessamme ja horjuttaa demokratiaa, jonka keskeisiin perusarvoihin lukeutuu juuri sananvapaus.

Terrorismi operoi keinoilla, jotka eivät kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan. Sille ei saa antaa periksi, sitä ei sovi pelätä eikä sen teoista sovi provosoitua. Terrorismiin ei ymmärrys yllä eikä siitä siksi kannata hakea järkeä. Näin on helppo sanoa, ja tuoreeltaan varmasti on hyvä pitää nämä ajatukset mielessä varsinkin uutisia vongatessa. Ei ole myöskään yhdentekevää, miten asiat kerrotaan.

Sosiaalisessa mediassa viestit singahtelevat ja asiat kytkeytyvät aivan eri tavalla kuin perinteisessä journalismin maailmassa. Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen toi somen roolin oivaltavasti esille (Nyt 9. tammikuuta). Somessa terroristien viestit leviävät sellaisenaan, ilman tulkintaa ja kriittistä journalistista arviointia. Sitähän terroristit juuri haluavat.

Hän antoi hyvän vinkin: ”Mieti ennen kuin jaat videon terroristihyökkäyksestä!”

Uusi ilme, uutta sisältöä

Journalisti on uudistunut. Syyskuun lopulla esittelimme uuden verkkolehtemme. Nyt on painetun lehden vuoro. Haluamme luoda nahkamme: tarjota uusissa kehyksissä kiinnostavaa sisältöä lukijoillemme. Mukana on uutta ja vanhaa. Haluamme parantaa lukukokemusta ja palvella yleisöämme entistä paremmin.
Journalistin verkkolehdessä on Ajankohtaista-uutisblogi, jota päivitämme tarpeen mukaan, myös painetun lehden ilmestymiskertojen välillä. Samaa uutismateriaalia emme juurikaan jakele enää paperimuodossa. Verkkolehdessä on myös barometri, jonka avulla kartoitamme lukijoidemme mielipiteitä ajankohtaisista asioista.
Edellisestä Journalistin suuresta lehtiuudistuksesta on yhdeksän vuotta. Tuolloin syntynyt lehti muuntui ajan myötä ja tekijöiden vaihtuessa. Nyt olemme uudessa evoluution vaiheessa. Odotamme mielenkiinnolla palautetta, jotta voimme parantaa lehteä entisestään.