Media-ala

Ylessä irtisanomisuhan alle joutuneet odottivat kolme vuotta tietoa kohtalostaan 

Yle kävi alkuvuodesta 2021 yt-neuvottelut, jotka liittyivät studioalueiden uudistamiseen. Silloin irtisanomisuhan alle joutui 20 työntekijää. Irtisanomisia neuvotteluista seurasi helmikuussa 2024.

Ylessä menetti 16. elokuuta vakituisen työpaikkansa työntekijä, joka joutui irtisanomisuhan alle jo kolme ja puoli vuotta sitten.  

Yle aloitti tammikuussa 2021 yt-neuvottelut, jotka koskivat Uutis- ja ajankohtaistoiminnan Studio ja kuva -osaston tiimi- ja ohjaustyötä. Neuvottelut liittyivät Ylen suunnitelmiin studioalueiden uudistamisesta ja automatisoinnista.   

Neuvottelujen piirissä oli 68 työntekijää, ja niiden alussa työnantaja ilmoitti vähennystarpeeksi enintään 25 työntekijää. Neuvotteluissa irtisanottavien määrä väheni 20 työntekijään.  

Neuvottelujen päätteeksi työnantaja ei poikkeuksellisesti ilmoittanut irtisanomispäivämäärää. Sen sijaan yhtiö kertoi, että irtisanomisten aikataulu riippuu studioautomaation valmistumisesta.  

Uuden studion piti valmistua vuoden 2022 lopussa. Lopulta se otettiin käyttöön vasta puoltatoista vuotta myöhemmin, tämän vuoden kesäkuussa.   

Ennen sitä Yle irtisanoi kaksi henkilöä viime helmikuussa. Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilön Mikko Martikaisen mukaan muut alkuperäisen irtisanomisuhan alla olleet ehtivät kolmen vuoden aikana siirtyä muihin tehtäviin, eläköityä tai poistua alalta.   

”Jäljelle jääneellä kahdella oli puolen vuoden irtisanomisaika helmikuusta elokuuhun. Sen aikana toinen heistä sai määräaikaisuuden toisaalta yhtiössä. Toisen työsuhde päättyi elokuussa vuoden 2021 yt-neuvottelujen seurauksena.”  


Kolmeen vuoteen venynyt irtisanomisuhka on ollut kohtuuton henkinen taakka kaikille työntekijöille, joiden työtä se on koskettanut, Mikko Martikainen sanoo.   

”Ihmisiä on työskennellyt irtisanomisuhan alla ja heidän kollegoinaan. Kollegoista on tuntunut toisten puolesta pahalta, ehkä syylliseltäkin oman työpaikan säilymisestä. Ja tietenkin niille, joita irtisanomisuhka on koskenut, tämä on ollut täysin kohtuuttoman iso paine.”   

Kun yt-neuvottelut alkoivat vuoden 2021 tammikuussa, studioiden uudistussuunnitelma oli vasta alkutekijöissään. Yle ei ollut tehnyt lopullista päätöstä uuden teknologian hankkimisesta eikä aloittanut tarjouskilpailua.   

Mikko Martikaisen mielestä Ylen olisi kannattanut päättää investoinneista ensin ja katsoa työvoiman tarve vasta lähempänä studioiden valmistumista.    

”Se olisi ollut huomattavasti inhimillisempi tapa.”   

Vuosien kuluessa myös olosuhteet, joissa työnantaja alun perin määritteli irtisanomistarpeet, ovat muuttuneet. Martikaisen mukaan Yle on lopettanut ohjelmia, mutta toisaalta jotkut irtisanomisuhan välttäneet ovat lähteneet.  

Sen seurauksena työntekijöillä ja työnantajalla on näkemyseroja riittävästä työvoimasta.  
 
”Työn tarve on muuttunut paljon kolmen vuoden aikana.”  


Ylen Studio ja kuva -osaston päällikkö Mika Lavonen sanoo, että studiouudistukseen liittyvät yt-neuvottelut käynnistettiin vuonna 2021 juristien suosituksesta ennen kuin Ylen hallitus päätti studioinvestoinnista.  

”Yhteistoimintamenettely pitää käydä ennen kuin tällaisia toimintatapaan ja tarvittavan henkilökunnan määrään vaikuttavia päätöksiä tehdään. Toki työnantaja ymmärsi myös, että tämän tyyppiset projektit ovat pitkäkestoisia, ja niissä tulee usein viivästyksiä, niin kuin nytkin kävi.” 

Yt-neuvottelujen jälkeen ihmiset roikkuivat yli kolme vuotta löysässä hirressä työsuhteidensa kohtalon osalta. Mitä ajattelet tästä? 

”Sitä pelkäsin silloin, kun yt-neuvottelut käytiin. Toisaalta tässä kävi mukavasti siltä kannalta, että vaikka vuoden 2021 yt-neuvotteluissa päätettiin 20 henkilön vähentämisestä, loppujen lopuksi irtisanottiin vain kaksi henkilöä. Pitkä aika toimi nimenomaan uudelleensijoittumisten puolesta. Jos yt-neuvottelut olisi käyty nopeasti, ihmisille ei olisi ehditty löytää näin hyvin uusia tehtäviä.”  

Mitä olette tehneet kahden helmikuussa irtisanotun hyväksi?   

”Olemme etsineet heille töitä. Toiselle löytyi Ylestä määräaikainen tehtävä ja toinen tekee tällä hetkellä Yleen tuntitöitä. Ratkaisu ei ole heille täydellinen, mutta varmaan parempi kuin selkeä irtisanominen. Tai heidät siis irtisanottiin, mutta toiselle aukesi määräaikainen tehtävä. Meillä on myös sairastumisten paikkaukseen liittyvää tuntityötä, jota tarjotaan lain mukaisesti irtisanotulle ensin.”  

Miten kokonaisen työyhteisön päällä näin pitkään roikkunut irtisanomisuhka on vaikuttanut työilmapiiriin ja työntekijöiden jaksamiseen?  

”Ei se tietenkään ole mukavaa, mutta se nyt vaan tuntuu olevan luonnonlaki, että digitalisaatio läpäisee kaikki toimialat ja pakottaa muutoksiin. Moni työpaikka vaatii nykyään kestävyyttä sen suhteen, että muutoksia tapahtuu.” 

Ovatko kolme vuotta sitten määritellyt irtisanomiset linjassa studiotyön nykyisen määrän kanssa?  

”Myös tässä koen meidän onnistuneen. Vaikuttaa siltä, että työjärjestelyt toimivat nyt niin kuin aiemmin suunniteltiin ja väkimäärä riittää.”