Liitto

Valtuusto hyväksyi lehdistön ja kustannustoimittajien tessit. Palkat nousevat, perhevapaat eivät uudistu. 

Journalistiliiton valtuusto hyväksyi lehdistön ja kustannustoimittajien tessit. Etualalla puheenjohtaja Hanne Aho ja edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Journalistiliiton valtuusto hyväksyi lehdistön ja kustannustoimittajien uudet työehtosopimukset torstaina 27. huhtikuuta. Myös työnantajia edustava Medialiitto siunasi neuvottelutuloksen eilen. 

Lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimukset ovat kaksivuotisia. Ne ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun saakka. 

Molemmissa tesseissä palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia. Se tarkoittaa, että palkankorotukset ovat suunnilleen samat kuin muillakin aloilla Suomessa. Niitä on luvassa jo pian. Lehdistön tessin piirissä oleville maksetaan tämän vuoden kesäkuun palkan yhteydessä 580 euron kertakorvaus. Henkilökohtaisiin palkkoihin, vähimmäispalkkoihin, harjoittelijapalkkoihin ja vuorolisiin tulee heinäkuun alussa 3,5 prosentin korotus.  

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan lisäksi ensi vuoden lokakuussa 1,9 prosenttia. 

Tämän vuoden lokakuussa maksetaan 0,6 prosentin suuruinen yrityskohtainen erä, jonka jakamisesta neuvotellaan työnantajan ja työpaikan luottamushenkilön kesken. Mikäli sovintoon ei päästä, 0,2 prosenttia jaetaan kaikille yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,4 prosentin osuuden jakamisesta.   

Kustannustoimittajat saavat kesäkuussa 502 euron suuruisen kertakorvauksen. Myös kustannustoimittajien henkilökohtaiset palkat, vähimmäispalkat ja harjoittelupalkat nousevat heinäkuussa 3,5 prosenttia. 

Lokakuussa 2024 kustannustoimittajat saavat 75 euron yleiskorotuksen. Yrityskohtaisesti jaettavan erän suuruus on 0,5 prosenttia. Erän jakamisesta pyritään sopimaan työpaikoilla. Mikäli sovintoon ei päästä, työnantaja päättää erän jakamisesta.


Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on palkkaratkaisuihin tyytyväinen.  

”On hyvä, että palkankorotukset saadaan suhteellisen nopeasti”, Aho sanoo. 

Myös lehdistön pitkään tavoiteltu palkkajärjestelmäuudistus nytkähti uudessa työehtosopimuksessa liikkeelle. Lehdistön yleisimmän palkkaluokan 2b:n yläpuolelle tulee uusi palkkaluokka 2c. Korkeampaan palkkaryhmään voi päästä, jos työhön kuuluu vastuuta sovitusta aihepiiristä, alueesta tai rajatusta julkaisualustasta, sekä sisältöjen hankkimista oman toimituksen ulkopuolelta. Näin esimerkiksi Instagram- tai Twitter-vastuu voisi oikeuttaa uuteen, ylempään palkkaluokkaan. 

Uudistuksen taustalla on ajatus siitä, että työehtojen pitäisi heijastella työn lisääntynyttä monimuotoisuutta. 

 ”Tällä tavoitellaan sitä, että tehtävän vaativuus otetaan oikeasti huomioon palkassa. Näin palkka kehittyy aiempaa oikeudenmukaisemmin”, Aho sanoo.  


Journalistiliiton pettymykseksi perhevapaauudistusta ei lisätty työehtosopimuksiin.  

Perhevapaita koskeva laki uudistettiin viime elokuussa niin, että vanhempainvapaa jaettiin vanhempien kesken tasan. 

”Oli suuri pettymys, että työnantaja ei halunnut nostaa ei-synnyttävien vanhempien palkallisia vapaita synnyttävän vanhemman tasolle”, Aho sanoo.  

Puheenjohtaja Hanne Aho kertoi Journalistiliiton valtuustolle kevään tes-kierroksen etenemisestä.

”Medialiiton ehdotus oli, että synnyttävän vanhemman vapaita olisi vähennetty, mutta tasa-arvoistamista ei ole se, että heikennetään synnyttävän vanhemman asemaa.” 

Työnantajan periaatteellinen perhevapaavastustus on Ahon mukaan sekä tasa-arvon näkökulmasta kestämätöntä että laitonta. 

”Uudistuksen kustannukset työnantajalle olisivat aivan marginaaliset. Valtaosan niistä maksaisi Kela. En ymmärrä tätä periaatteellista tasa-arvon vastustamista. On erikoista, että mediatalot eivät halua tukea perheitä.” 

Journalisti uutisoi maaliskuussa, että Journalistiliitto etsii jäsentä, joka haluaisi lähteä oikeuteen hakemaan itselleen ja koko alalle tasa-arvoista vanhempainvapaata. 

Media-alan työnantajista ainoastaan Yle on tähän mennessä sopinut ei-synnyttävän vanhemman palkallisen vapaan pidentämisestä.