Media-ala

Tekijänoikeuslaki uudistui – mikä muuttuu ja mitä pitää tehdä

Tekijänoikeusasioista vastaavan Journalistiliiton juristin Sanna Nikulan mukaan tekijän asemaa parantaisivat yhteisesti sovitut periaatteet esimerkiksi siitä, miten teosten käytöstä raportoidaan.

Huhtikuun alussa voimaan tulleessa tekijänoikeuslain uudistuksessa luvattiin vahvistaa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa. Mitä se tarkoittaa ja mikä muuttuu?

Miksi lakia uudistettiin?

EU laati vuonna 2019 direktiivin tekijänoikeuksista. Sen mukaan EU-maiden täytyy pitää huolta siitä, että tekijät saavat työstään ”asianmukaisen ja oikeasuhtaisen” korvauksen.

Tarkoitus on parantaa tekijöiden, esimerkiksi journalistien ja taiteilijoiden, asemaa silloin, kun nämä myyvät työtään.

Helmikuussa Suomi muutti vihdoin lainsäädäntöään EU:n määräämällä tavalla.

Kyseessä on merkittävin tekijänoikeuslainsäädännön uudistus 20 vuoteen.

Mitä asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus tarkoittaa? Saavatko esimerkiksi freelancetoimittajat ja audiovisuaalisten teosten tekijät lisää rahaa?

Tekijä ei välttämättä saa enempää rahaa työstään – ainakaan heti.

”Paljon jää muotoutuvien käytäntöjen varaan. Kaikkialla analyysit tuntuvat olevan vielä kesken”, sanoo Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Direktiivissä asianmukaisuutta ja oikeasuhtaisuutta on määritelty jonkin verran.

Direktiivin mukaan tekijälle pitäisi maksaa muun muassa sen mukaan, kuinka arvokas teos on tilaajalle taloudellisesti.

”Tekijälle maksettavat korvaukset voivat olla kertakorvauksia tai perustua teoksen käytön määrään”, sanoo Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela.

Direktiivin mukaan arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi tekijän tai esittävän taiteilijan panos teoksessa ja se, miten tilaaja teosta hyödyntää.

Uuden lain mukaan tekijän täytyy saada tietää, miten hänen teostaan hyödynnetään. Mitä se tarkoittaa?

Tekijä myy tilaajalle vaikkapa valokuvan tai jutun tekijänoikeudet tai yksinoikeuden teoksen käyttöön. Uuden lain myötä tilaajan on jatkossa kerrottava tekijälle, miten teosta on hyödynnetty kaupallisesti ja ei-kaupallisesti.

”Tekijällä on oikeus saada selvitys teoksen hyödyntämisestä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa”, Salmela sanoo.

Selvityksessä pitää kertoa, miten teosta on hyödynnetty, kuinka paljon rahaa tilaaja on siitä saanut ja kuinka paljon tekijälle maksetaan korvauksia.

Mediayhtiön pitäisi esimerkiksi kertoa valokuvaajalle, missä ja miten hänen ottamaansa kuvaa on käytetty.

”Tekijälle tulisi antaa tällainen selvitys, jos hän sitä pyytää, mutta varmasti ainakin joillakin aloilla selvityksen antaminen säännöllisesti vakiintunee käytännöksi. Muun muassa kirja-alallahan kustantajat toimittavat jo nyt myyntiraportit tekijöille vuosittain”, Salmela sanoo.

”Selvitys on annettava, jos tekijälle maksettava korvaus on sidottu teoksen käytön laajuuteen tai jos teoksen hyödyntämisestä syntyy tilaajalle tuloa”, Sanna Nikula sanoo.

Milloin voi ehkä saada lisää rahaa?

Freelancer on tehnyt jutun aikakauslehteen ja allekirjoittanut sopimuksen, jossa luovuttaa kertakorvauksella jutun kaikki tekijänoikeudet ja taloudelliset oikeudet. Vaikka mediatalo myy jutun edelleen, freelancer ei saa lisäkorvausta. Media-talon pitää kuitenkin kertoa freelancerille, onko se myynyt jutun edelleen vaikkapa toiseen lehteen, ja jos on, mihin hintaan.

Jos selvityksestä paljastuu, että freelancerin saama korvaus on suhteettoman pieni mediatalon saamaan taloudelliseen hyötyyn tai teoksen käytön määrään nähden, freelancer voi vaatia lisää rahaa.

Jos freelancerin sopimuksessa taas ei ole mainintaa kaikkien taloudellisten oikeuksien siirtymisestä yhtiölle, hänelle kuuluu korvaus edelleenluovutuksesta tai uudelleenjulkaisusta.

Edelleenluovutuksen ja uudelleenjulkaisun lisäksi uusia tuloja saattaisi jatkossa kertyä myös esimerkiksi kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten digitoinnista ja käytöstä kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa, Kopioston Salmela kertoo.

Milloin tekijän pitää itse pyytää selvitystä?

Tekijän pitää itse olla aloitteellinen esimerkiksi siinä tapauksessa, jos selvitystä teoksen hyödyntämisestä ei kuulu.

Tekijä voi saada uuden lain mukaan teoksen oikeudet takaisin itselleen. Milloin ja miten?

Jos teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisessa ajassa, tekijä voi vaatia, että tekijänoikeudet palautetaan hänelle. Oikeudet voidaan palauttaa kokonaan tai tekijälle voidaan myöntää rinnakkainen käyttöoikeus.

Freelancevalokuvaaja kuvaa ministerin iltapäivälehteen. Hän käy keikalla ja toimittaa kuvat. Kuvaa ei julkaista viikon eikä kahdenkaan päästä. Freelancekuvaaja voi ilmoittaa kustantajalle, että mikäli kuvaa ei julkaista seuraavien kuuden kuukauden aikana, oikeudet palautuvat hänelle.

”Jos tekijä ei ole saanut raporttia eikä tietoa siitä, että teosta olisi hyödynnetty, tekijä voi tehdä tekijänoikeuden peruuttamisvaatimuksen. Sen jälkeen tilaajalla on kuusi kuukautta aikaa hyödyntää teosta. Jos hän ei sitä tee, oikeus voidaan peruuttaa kokonaan tai osittain”, Nikula sanoo.

Tekijän pitää ilmoittaa käyttäjälle, että aikoo käyttää peruuttamisoikeuttaan. Tekijänoikeuden peruuttamisoikeus ei koske työsuhteessa luotua teosta. 

Kohtuullinen aika riippuu alan erityispiirteistä ja käytännöistä ja teostyypistä sekä esimerkiksi aihepiiristä. Käytäntö kohtuullisen ajan määrittelyyn ei ole vielä muotoutunut.

Jos tekijä hakee tekijänoikeuden luovutuksen peruutusta, joutuuko hän palauttamaan saamansa palkkion?

”Lain mukaan tekijällä on oikeus pitää saamansa palkkio”, Nikula sanoo.

Mikä selventäisi tekijän oikeutta saada selvitys teoksensa käytöstä?

Eri aloille tulisi sopia hyvät ja tekijän asemaa parantavat käytännöt siitä, mitä raportteja annetaan ja esimerkiksi mitä tietoja niissä pitäisi olla.

”Sopimuksiin olisi hyvä saada yhteisesti sovitut periaatteet raportoinnista ja ehkä peruuttamisestakin”, Nikula sanoo.

Kannattaako kenenkään enää lakimuutoksen jälkeen myydä tekijänoikeuksiaan kertakorvauksella?

Mediatalojen freelancesopimuksissa luovutetaan nykyisin pääsääntöisesti kaikki oikeudet käyttöön, usein myös tulevaisuuden vielä tuntemattomille julkaisualustoille. Tekijä saa teoksesta yleensä vain kertakorvauksen.

”Kertakorvaus ei saisi olla pääsääntö sopimuksenteossa”, Nikula sanoo.

Mitä pitää tehdä heti?

Jos tekijä kuuluu tekijänoikeusjärjestö Kopiostoon, hänen pitää päivittää Kopiosto-valtakirjansa. Sen voi tehdä Kopioston valtuutuspalvelussa. Päivittäminen kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi Journalistiliiton verkkosivuilta.

Kun valtakirja on päivitetty, tekijälle voidaan maksaa uuden tekijänoikeuslain mukaisia uusia korvauksia esimerkiksi silloin, kun kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa olevia vanhempia teoksia digitoidaan ja siirretään verkkoon.

Mistä sovitaan myöhemmin?

Moni uuteen tekijänoikeuslakiin liittyvä asia on vielä epäselvä. Ne selviävät, kun media- ja kulttuurialoilla totutellaan uusiin säännöksiin ja neuvotellaan uusia sopimuksia.

Tekijäoikeuslain muutosten käsittely jatkuu. Myöhemmin annettavassa niin sanotussa kakkospaketissa käsitellään muita kuin direktiivin edellyttämiä lakimuutoksia.

Käsittelyyn tulee esimerkiksi rinnakkaistallentaminen sekä radio- ja televisiolähetyksiä koskevia kysymyksiä.