Helsingin Sanomat on ilmoittanut tv-sivuilleen kirjoittaville freelancereille, että sivu uudistuu kesäkuun alussa. Samalla lakkaavat freelancereiden nykyisenkaltaiset säännölliset toimeksiannot. Jatkossa tv-ohjelmien arviot sekä muut televisio- ja radiojutut kirjoitetaan enimmäkseen Hesarin kulttuuritoimituksen voimin. On todennäköistä, että kritiikkejä julkaistaan jatkossa nykyistä vähemmän.
Hesarin tv-sivujen kirjoittajakaartiin kuuluu kokeneita ja arvostettuja kriitikoita kuten Arto Pajukallio, Martta Kaukonen, Timo Peltonen, Harri Römpötti ja Kaisu Tervonen.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski kirjoittaa freekunnalle osoittamassaan viestissä, että tv-aiheissa keskitytään jatkossa ”palvelemaan entistä paremmin digilukijoita ja kirjoittamaan näitä kiinnostavista aiheista, kuten suoratoistopalvelujen sisällöistä.”
Uusien tv-sivujen konsepti ei vielä ole täysin valmis, mutta selvää on, että juttutilaukset loppuvat valtaosalta nykyisistä kirjoittajista. Loppujenkin kohdalla ne vähenevät selvästi.
Sampsa Oinaala on kirjoittanut Hesarin tv-sivuille vuodesta 2009 alkaen. Hänen erikoisalaansa ovat radio-ohjelmien ja muiden audiosisältöjen arviot. Oinaalaa huolettaa sekä radioarvostelujen että tv-kritiikin tulevaisuus Suomessa laajemminkin.
Tv-arvioiden moniäänisyys on laskenut viime vuosina hurjasti. Katso ja Tv-Maailma ovat vähentäneet arviomääriään. Hesarin arvostelut taas on julkaistu sellaisinaan myös Sanoman maakuntalehdissä. Sanomille se tarkoittaa säästöä.
”Näyttää siltä, että kokonaista journalismin lajia ollaan ajamassa alas”, Oinaala sanoo.
”Radion osalta olen koittanut pitää skaalan laajana, radiotaiteesta kaupallisiin ohjelmiin. En tiedä, kenellä Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa on jatkossa asiantuntemusta tällaisen jatkamiseen. Toivoisin, että ainakin uutuuskuunnelmat ja audiodokumentit arvioitaisiin jatkossakin.”
Freelancerit eivät ole päässeet mukaan uuden tv-sivun suunnitteluun.
”Tämä tuli ylhäältäpäin annettuna ilmoituksena”, Oinaala sanoo.
”Muuttuvaa tilannetta pahoiteltiin, mikä ei erityisesti tunnu keskustelunavaukselta.”
Oinaala näkee muutoksen osana kritiikin yksipuolistumiskehitystä.
”On ihan kivaa, että jutuillani on paljon lukijoita, kun ne julkaistaan Hesarin lisäksi muun muassa Aamulehdessä. Mutta kyllähän sitä kaipaisi muitakin näkemyksiä monipuolistamaan tätä tekstigenreä. Ei siitä ole pitkäkään aika, kun Aamulehti vielä julkaisi omia radioarvioitaan.”
Kriitikoiden palkkioihin tekstien julkaiseminen monessa lehdessä ei ole vaikuttanut.
Tv-kriitikko Leena Virtanen sanoo, että avustajilta on tilattu vähemmän juttuja jo pitkään.
”Olen nähnyt nekin ajat, kun kulttuuritoimituksessa ei ollut toimittajia, jotka olisivat edes halunneet kirjoittaa tv-ohjelmista. Tässä on tapahtunut selvä muutos”, Virtanen sanoo.
”Varsinkin odotetuista sarjoista on tilattu harvemmin arvioita free-kriitikoilta.”
Virtanen sanoo ymmärtävänsä ”ihan hyvin” Hesarin päätöksen luopua nykyisenlaajuisesta lineaarisen television päivittäisseurannasta.
”Lineaarista televisiota seuraava joukko pienenee vuosi vuodelta. Toisaalta voihan olla niinkin, että juuri se joukko myös lukee edelleen printtilehteä”, Virtanen sanoo.
Ajatus kritiikkien vähentämisestä saa kuitenkin Virtasen mietteliääksi.
”En tiedä, miksi Hesarissa niin kipuillaan kritiikin kanssa. Se on perinteinen ja arvokas juttutyyppi. Ilmeisesti ongelma on se, että kritiikkejä ei lueta tarpeeksi.”
Kolmas Helsingin Sanomiin kirjoittava tv-kriitikko sanoo juttutilausten loppumisen leikkaavan merkittävän osan elannostaan.
”Toki freelancerina aina odottaakin töiden loppuvan huomenna”, hän sanoo.
”Meille ei ole tullut mitään tietoa siitä, keneltä meistä juttuja mahdollisesti jatkossa tilataan.”
Hän sanoo uudistuksen tulleen kirjoittajille täytenä yllätyksenä.
“Vaikka jotakin ehkä pystyi aavistamaan tv-sivujen ja arvioiden pitkään jatkuneen alas ajamisen, säästötoimien ja kritiikin alhaisen arvostuksen pohjalta”, kriitikko sanoo.
”Minua ärsyttää suuresti ajatus, että jatkossa me nykyiset Hesarin freekriitikot kilpailemme alan harvoista toimeksiannoista yhä enemmän toisiamme vastaan.”
Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esihenkilö Aino Miikkulainen korostaa, että Hesarin tv-kirjoittaminen ei ole loppumassa. Myös printtilehden tv-sivu säilyy uudistuksen jälkeen, mutta sitä tehdään konsernin omin voimin.
”Voi myös hyvin olla, että kulttuurisivuille tehdään jatkossa nykyistä enemmänkin tv-juttuja, esimerkiksi suoratoistopalveluiden ohjelmista.”
Miikkulaisen mukaan nykyinen tv-sivu on muodoltaan vanhanaikainen, jähmeä ja printtiin sidottu. Jatkossa tv:stä kirjoitetaan ennemmin verkon ehdoilla.
”Sivulla on ollut kiinteät juttupaikkansa, jolloin joillekin päiville ei ole saatu mahdutettua kaikkia haluamiamme juttuja, ja joillekin päiville taas tuotetaan vähän väkisinkin arvioita ohjelmista, joita ehkä ei edes kannattaisi arvioida.”
Miikkulainen vahvistaa, että freelancereilta tilattujen juttujen määrä tulee vähenemään merkittävästi.
”Toisaalta saatamme jatkossa tehdä laajempia juttuja, vaikkakin vähemmistä ohjelmista.”
Miksi Hesarin osaava kriitikkokaarti sitten ei voisi kirjoittaa arvioita myös uudistuksen jälkeen? Millaista harkintaa kirjoittajista luopumiseen on liittynyt?
”Harkinta on ollut vaikea. Ei kai kukaan tämmöisiä päätöksiä kauhean kevein mielin tee. Meillä on ollut monien avustajien kanssa vuosien tai jopa vuosikymmenten mittainen yhteistyösuhde”, Miikkulainen sanoo.
”Haluamme hieman erilaista sisältöä, ja jonkin verran kyse on myös halusta säästää.”
Miten isoja säästöjä tv-freelancereiden tilausten karsimisella tullaan saavuttamaan?
”Sitä en voi kommentoida.”
Mitä ajattelet kritiikin moniäänisyyden vähenemisestä?
”Eihän se kivalta tunnu, että yksittäisestä teoksesta ilmestyy aiempaa harvempia kritiikkejä. Se on surullista. Toisaalta Hesari julkaisee edelleen valtavan määrän kritiikkejä, emmekä pelkästään me voi ottaa vastuuta koko Suomen tilanteesta. Pyrimme tekemään kaikkemme, että kritiikki olisi mahtavaa ja elinvoimaista.”
Onko se varmasti kritiikin mahtavuuden ja elinvoimaisuuden edistämistä, että jätätte huippukriitikot sivuun freelancer-ringistänne?
“Toki tässä pitää ajatella myös kylmiä talouslukuja. Tiedät itsekin, mikä mediabisneksen tilanne on ollut vaikka kymmenen viime vuoden aikana. Emme voi tehdä kaikkea, ja jos haluamme tehdä jotakin lisää, voi olla pakko vähentää jotain muuta.”
EDIT: Jutun otsikkoa korjattu 13.4. klo 12.35. Kysymys ei ole avustajaopimusten irtisanomisesta
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
