Nimitys

Kauppalehden Riina Nevalainen uskoo, ettei viisaus asu yhdessä päässä

Riina Nevalainen, 42, aloittaa toukokuussa
Kauppalehden vastaavana päätoimittajana ja Alma Talentin toimitusten johtajana. Nevalainen on työskennellyt pitkään Aamulehdessä toimittajana, uutispäällikkönä ja viimeksi toimituspäällikkönä. Vuonna 2020 Nevalainen palkittiin vuoden journalistisena pomona. Hänestä tulee
ensimmäinen nainen 125-vuotiaan Kauppalehden vastaavana päätoimittajana.

Millaisia tavoitteita sinulla on Kauppalehdelle?
Haluaisin auttaa kehittämään Kauppalehden ja Alma Talentin mediaperheen vahvuuksia, ja löytää myös uusia avauksia. Jos onnistun motivoimaan tiimiä ja jos lukijatkin kiittävät, voin ajatella onnistuneeni.

Mitkä ovat Kauppalehden vahvuudet?
Suomen monipuolisin pörssiuutisointi on rahanarvoista sisältöä lukijoille. Talouden ilmiöjutut, henkilöjutut, laajemmat tausta-artikkelit. Ehdoton vahvuus ovat dataan perustuvat kokoavat jutut esimerkiksi maakuntien vahvimmista yrityksistä. Sellaista eivät muut Suomessa tee.

Entä mitä parannettavaa lehdellä voisi olla?
Kauppalehti voisi tavoittaa nykyistäkin laajemman yleisön, nyt kun sijoitusbuumi on tuonut rahapuheen nuortenkin keskuuteen ihan eri tavalla kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Taloudesta ja inflaatiosta puhutaan joka paikassa.

Millainen johtaja aiot Kauppalehdessä olla?
Uskon valmentavaan johtamiseen. Viisaus ei asu yhdessä päässä, vaan tarvitaan monenlaisia ajatuksia, joista yhteistyön avulla löydetään paras mahdollinen suunta. Toivon, että olisin keskusteleva ja toki tarvittaessa jämäkkä.

Mitä ajattelet siitä, että olet ensimmäinen nainen Kauppalehden vastaavana päätoimittajana?
Olen ylpeä siitä, että pääsen myötävaikuttamaan työelämän tasa-arvoistumiseen. Tietysti osaamisen pitää ratkaista nimityksissä. Suomessa on hienoja naisia media-alan johtavissa tehtävissä. Hesarin päätoimittaja Laura Saarikoski tai Kalevan vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen ovat hyviä esimerkkejä.

Mitä otat mukaasi Aamulehdestä?
Tein siellä pitkän rupeaman ja opin paljon. Olin aluksi verkkodeskissä, jossa saimme kokeilla ja tehdä itsenäisesti, ja vähitellen digitaalinen journalismi laajeni koko toimituksen vahvuudeksi. Aamulehden journalismia yhdistää ratkaisukeskeisyys, ymmärryksen luominen ja hyötyjournalismi. Tätä ajattelua tuon mukanani.

Olet kertonut haluavasi tutkia tekoälyn mahdollisuuksia toimitustyössä. Miten?
Sitähän käytetään jossain määrin jo monessa toimituksessa. Yhtäältä tekoälyn avulla rakennetut työkalut voivat tukea journalistista prosessia. Aamulehdessä on esimerkiksi ollut käytössä jo pitkään otsikoinnin tueksi tehty työkalu. Toisaalta tekoälyn avulla voi parantaa uutissivustojen käyttökokemusta. Esimerkki tästä on journalistisen suosittelun käyttö, jonka avulla lukijoita ohjataan heitä kiinnostavien juttujen pariin.

Kuka on ammatillinen esikuvasi?
Tämä on aika helppo! Olen toisen polven journalisti, ja ammatillinen esikuvani on ilman muuta äitini Merja Perttula. Jos hän ei olisi ollut journalisti niin en välttämättä olisi päätynyt alalle. Hän on työskennellyt aikanaan Uuden Suomen toimituksessa ja sittemmin freenä.