Journalismin tekijöille 7 miljoonaa euroa

Valtio jakaa tänä vuonna 7 miljoonaa euroa mediatukea, joka on suunnattu uutisjulkaisuille ja journalistisen työn kehittämiseen. Asia varmistui keskiviikkona 1. maaliskuuta, kun eduskunta hyväksyi tukisumman vuoden 2023 lisätalousarviossa.

Tuki on kertaluontoinen, ja sitä on kaavailtu jaettavaksi toimituksellista työtä tekevien palkkoihin ja palkkioihin.

Mediatuen varmistuminen on Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan positiivinen asia, vaikka summa on vaatimaton verrattuna esimerkiksi painopaperin hinnannousun tuomiin kustannuksiin. 

Journalistiliitto haluaisi, että Suomi tukisi kotimaista mediaa, kuten muut Pohjoismaat. Niiden maksamat mediatuet ovat kymmeniä miljoonia euroa vuodessa. 

 ”Tulkitsen tätä silti mielelläni niin, että tämä on askel kohti oikeaan suuntaan”, Aho sanoo. 

Verrattuna hallitusohjelman lupauksiin kotimaisen median toimintaedellytysten turvaamisesta summa on silti Ahon mielestä ”laastarinomainen”.   

Tuen jakamisen tapaa ei ole vielä vahvistettu. Liikenne- ja viestintäministeriö on järjestänyt aiheesta kuulemiskierroksen, joka päättyy tänään.

Aho pitää hyvänä sitä, että tuki kohdistetaan journalismin tekijöiden palkkoihin ja palkkioihin. Samoin tehtiin vuonna 2021, kun medialle jaettiin koronatukea. 

”On hyvä asia, että tuki kohdistuu nimenomaan toimitukselliseen työhön. Silloin se menee sisältöjen tekemiseen, eikä solahda vaikka osinkojen kautta jonnekin.” 

Journalistiliiton näkökulmasta nyt ehdotetun tuen jakamisen tavan suurin ongelma on, että tuen ”katto” on 200 000 euroa mediayhtiötä kohden, ei esimerkiksi lehteä tai toimitusta kohden. Rajoitus johtuu nykyisistä valtiontukisäädöksistä.  

Koska kotimaisen median omistus on vahvasti keskittynyt, isossa konsernissa jaettavaa jää vähän toimitusta kohden. Pieni itsenäinen lehti voi saada monikymmenkertaisen summan verrattuna naapurikunnan lehteen, joka kuuluu suureen lehtitaloon.  

Saman pulman nostaa esiin omassa lausunnossaan myös Medialiitto. 

”Parhaiten tuki osuisi kohteisiinsa ensisijaisesti medianimikekohtaisena”, toimitusjohtaja Jukka Holmberg toteaa Medialiiton jättämässä lausunnossa.  

Medialiitto kannattaa myös pysyvämpää mediatukea, mutta suosisi sen malliksi esimerkiksi arvonlisäveron poistamista suoran valtiontuen sijaan. 

Lausunnon tuen jakamisesta oli keskiviikkona puoleen päivään mennessä jättänyt 19 eri toimijaa. Journalistiliiton ja Medialiiton lisäksi pysyvän mediatuen kannalla ovat lausuntojensa mukaan muun muassa Päätoimittajien yhdistys, Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL, Kehitysvammaliitto, MTV, viestinnän ammattilaisten järjestö ProCom, Kuluttajaliitto ja Huoltovarmuuskeskus.