Osa suomalaisista tiedotusvälineistä on maksanut kolumneista ja blogiteksteistä sillä perusteella, kuinka paljon ne keräävät lukijoita verkossa. Esimerkiksi A-lehdet on kuitenkin luopunut sivulatauksiin perustuvasta palkkiosta blogisteille. Yhtiö lopetti myös blogien julkaisun apu.fi-sivustollaan. Se, miten klikkeihin perustuva palkkio vaikuttaa tekstien sisältöön, jakaa julkaisijoiden ja tekijöiden mielipiteet.
Ilmiö nousi esiin reilu vuosi sitten, kun Helsingin seurakuntayhtymän julkaiseman Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnisti Mikko Leskelä pyysi anteeksi kolumniaan. Tätä ennen hän oli kiittänyt blogitekstiä kritisoineita ja todennut, että tekstin haukkuminen “on kuin joku laittaisi rahaa tililleni. Kirjaimellisesti.”
Kirkko ja kaupunki -lehdessä kolumnistit saavat edelleen valita, haluavatko kolumnistaan kiinteän korvauksen vai kävijämäärään sidotun palkkion. Lehden entinen päätoimittaja Jaakko Heinimäki kertoo, että kävijämääriin sidottua palkkiojärjestelmää käytetään ainoastaan kolumneissa. Malli otettiin hänen mukaansa käyttöön vuonna 2017.
Kirkko ja kaupungin kolumnisteista noin puolet on Heinimäen mukaan työskennellyt tulospalkkiolla. Heidän tekstejään myös luetaan enemmän kuin kiinteällä palkkiolla kirjoittavien kolumneja.
“Olemme ajatelleet, että tämä innostaa kirjoittajia jakamaan rohkeammin kolumnejaan. Ja tietysti sekin, että kirjoittaja itsekin olisi kiinnostunut siitä, kuinka paljon niitä luetaan”, hän sanoo.
Heinimäkeä haastateltiin juttuun ennen kuin hän siirtyi uusiin tehtäviin. Kirkko ja kaupungin vt. päätoimittaja Pauli Juusela vahvistaa Journalistille, että kävijämäärään sidotut palkkiot ovat edelleen lehdessä käytössä.
Kirkko ja kaupungin kolumnien kävijämäärään hinnoittelumalli on kolmiportainen. Ensimmäinen porras on korvaukseltaan 25 prosenttia matalampi kuin kolumnista tarjottu kiinteä palkkio. Tuhannen klikkauksen jälkeen palkkio nousee 50 prosenttia ja kymmenentuhannen klikkauksen jälkeen 100 prosenttia lähtösummasta.
Heinimäki ei näe syytä luopua lukijamääräperusteisista palkkioista. Tulospalkkio ei hänen mukaansa ole “piiskaraha”, vaan “kannustava systeemi” niille, jotka työskentelevät mielummin lukijamääriin sidoituilla palkkioilla.
“Jos käytäntö selkeästi johtaisi laadun heikkenemiseen ja klikkien määrä korvaisi journalistisen laadun, silloin pitäisi miettiä uudestaan. Mutta en ole havainnut, että sellaista olisi käynyt”, hän sanoo.
”Meidän kannustinpalkkiopohjaiset kolumnistimme kirjoittavat tosi laadukkaita kolumneja.”
Heinimäen mukaan lukijamäärään perustuva palkkio ei ole vaikuttanut kolumnistien aihevalintoihin tai lähestymistapoihin.
“Ehkä se innostaa vähän rohkeampaan otteeseen kyllä. Uskalletaan väittää jotain ja perustella se.”
Freelance-toimittaja Samuli Suonpää kirjoitti kolumneja Kirkko ja kaupungin verkkosivuille vuosina 2017–2019 ja sitä edeltävään verkkomedia Valomerkkiin vuodesta 2016. Hän kertoo valinneensa lukijamäärään sidotun palkkion.
“Jos kuukauden kaikki kolumnit veti riittävästi lukijoita, palkkio saattoi olla kaksinkertainen, millä oli selkeä merkitys meikäläisen ruokataloudessa.”
Suonpää kirjoitti julkaisun verkkosivulle kolumnin joka viikko. Klikeistä palkitseminen vaikutti hänen mukaansa tapaan, jolla hän suhtautui työhönsä.
“Lukijamäärä oli keskeisin palaute, jolla mittasin ammattitaitoani. Muu palaute tuntui vähemmän merkittävältä.”
Suonpää ei enää kirjoittaisi kolumneja kävijämääriin sidotulla palkkiolla.
“Mainostyöhön tuollainen voisi sopia paremmin, mutta niin kauan kuin haluan olla toimittaja, minun ei kannata panna itseäni alttiiksi tuollaisille kiusauksille”, Suonpää sanoo.
Suonpää tuli Kirkko ja kaupungin kolumnistina tunnetuksi terävistä ja kriittisistä kirjoituksistaan. Nyt Suonpää arvioi, että lukijamääristä palkitseminen vaikutti sävyyn, jolla hän kolumnejaan kirjoitti.
“Esimerkiksi Mikkelin piispa sanoi minulle suoraan, että kirjoitustyylini on piikikäs ja ilkeä, ja minä olen haluton ymmärtämään toisia näkökulmia. Minun oli hyvä pysähtyä miettimään, miksi hän koki kirjoitukseni kriittisen sijaan ilkeäksi. Luulen, että piikikkyys on helpoin tapa saada lukijoita´”, Suonpää sanoo.
Myös iltapäivälehtien kolumnistit kahmivat suuria lukijamääriä toisinaan kärkkäillä teksteillä. Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppisen mukaan kolumnien lukijamäärät verkossa eivät kuitenkaan vaikuta Iltalehden kolumnistien palkkioihin “millään lailla”.
“Kaikilla kolumnisteillamme on sovittu kiinteä palkkio”, hän sanoo.
Kauppinen ei kommentoi sitä, eroavatko julkaisun kolumnistien palkkiot toisistaan, ja millä tavalla lukijamäärät vaikuttavat kolumnistien mahdollisuuksiin neuvotella palkkiostaan.
“Aika moni kolumnisti on hirveän kiinnostunut siitä, minkälaisia lukijamääriä heillä on”, Kauppinen sanoo.
Kauppinen suhtautuu kriittisesti malliin, jossa kolumnin palkkio on sidottu lukijamäärään.
“Näen, että se on vaarallinen ja voi johtaa lopputulokseen, jossa toistetaan samoja aiheita ja muututaan liian kärjekkääksi, jos se on kolumnissa mahdollista”, hän sanoo.
Kauppinen kertoo, että on aiemmissa työpaikoissaan 2010-luvulla kohdannut kolumnistien kanssa tehtyjä sopimuksia, joissa peruspalkkion päälle on sovittu tietyn lukijamäärän kohdalla maksettavasta bonuksesta.
“Ne on tehty sillä tavalla tiukoiksi, että bonuksia ei käytännössä ikinä saavutettu.
Sivulatauksiin perustuva palkkio on ollut käytössä myös A-lehtien blogialustalla. Yhtiön ajankohtaismedioiden eli Avun ja Imagen blogit lakkautettiin vuodenvaihteessa. Blogien kirjoittajien joukossa oli useita toimittajia.
“Imagen blogin palkkiosysteemi perustui klikkien määrään, mikä ohjaa kirjoittamaan lyhyitä tölviviä töräyksiä pitkien asiajuttujen sijaan”, kirjoitti blogisti ja freetoimittaja Vesa Linja-aho blogissaan vuonna 2018.
Linja-aho siirsi tuolloin bloginsa pois Imagen alustalta.
Imagen päätoimittaja Niklas Thesslund arvioi, että palkkiojärjestelmä toi blogeihin “huomiotalouden logiikan”. Samalla hän arvioi, että kävijäliikenteeseen sidotut palkkiot vaikuttivat monen Imagen julkaiseman blogin hiljentymiseen. Osa aiheista oli hänen mukaansa niin marginaalisia, ettei kirjoittajilla ollut mahdollisuutta saada niitä käsittelemällä lukijamäärään sidottua palkkioita.
“On päivänselvää, että jos rahulia alkaa tulla tietyn klikkimäärän jälkeen, se saa aikaan monia asioita. Kirjoittaja voi painua hakemaan tietynlaisia aiheita tai puhetapaa”, Thesslund sanoo.
A-lehtien liiketoimintajohtaja Anna Ruohosen mukaan sivulatauksiin perustuva palkkiojärjestelmä yleistyi blogeja julkaisevissa mediataloissa 2010-luvun taitteessa.
“Se on ollut alan käytäntö noin 10–15 vuoden ajan”, hän sanoo.
Blogikirjoituksista on hänen mukaansa maksettu suomalaisissa mediataloissa noin 5–15 euroa jokaista tuhatta sivulatausta kohden. Palkkio on perustunut blogissa olevaan mainospaikkaan, joka on tuonut mediatalolle tuloja, joista osa on maksettu bloggaajalle. Nyt klikkeihin perustuva palkkio on Ruohosen mukaan “katoavaa kansanperinnettä”, kun sisällöntuottajat ovat siirtyneet blogeista yhä enemmän sosiaalisen median kanaviin.
Anna Ruohonen arvioi, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä blogeihin kirjoittaville tekijöille hinnoittelumalli ei ollut kannattava.
“Ymmärrän täysin, jos joku sanoo, että tuo malli kannusti tekemään töräyksiä, että saa palkkion.”
Ruohonen ei pidä mahdollisena, että A-lehdet alkaisi maksaa sivulatauksiin perustuvia palkkioita journalisistisesta sisällöstä. Blogitekstit eivät hänen mukaansa ole olleet toimituksellista sisältöä.
Ruohonen pohtii, että blogien saapuessa markkinoille palkkio on seurannut välinettä.
“Mutta jos puhuu journalismista, niin eihän se ole oleellista, että minkälaisella alustalla se ilmestyy, vaan mitä se sisältö on.”
Jaakko Heinimäki haastateltiin juttua varten hänen työskennellessään vielä Kirkko ja kaupungin päätoimittajana. Nykyään Heinimäki toimii Benelux-maiden merimieskirkon johtajana.
Lisäys 9.2. kello 14.24: Juttuun lisätty tieto siitä, että Kirkko ja kaupungin vt. päätoimittaja Pauli Juusela vahvistaa lukijamäärään perustuvien palkkioiden olevan edelleen käytössä.
Oikaisu 9.2. kello 15.57: Toisin kuin jutussa ja sen kuvatekstissä kerrottiin, A-lehdet ei luopunut kokonaan blogien julkaisemisesta, vaan ainoastaan apu.fi -sivustolla olleista blogeista.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
