”Media-alan töitä tekevät ihmiset, joiden pitäisi kuulua Journalistiliittoon, mutta me emme vielä tiedä siitä. Siksi jäsenhankintatyötä pitää tehostaa, ja tarvitaan jäsenhankintasuunnitelma.”
Näin perusteli Helsingin Seudun Journalistien Ilja Ojala yhdistyksen aloitetta jäsenhankintatyöryhmän perustamisesta.
Journalistiliiton valtuusto päätti torstaina 1. joulukuuta perustaa jäsenhankintatyöryhmän, joka laatii liitolle jäsenhankintasuunnitelman ja huolehtii sen käyttöön ottamisesta. Työryhmän jäseniksi nimetään liiton aktiivisia jäseniä.
HSJ:n puheenjohtajan Marjaana Varmavuoren mukaan ryhmä tarvitaan, koska Journalistiliiton ja sen yhdistysten jäsenmäärä laskee ja liiton talous on alijäämäinen.
Yhdistysten jäsenhankintaa helpottaisivat hänen mielestään muun muassa nykyistä monipuolisemmat yhteiset jäsenhankintamateriaalit ja aktiivisempi tiedottaminen niistä. Hyötyä voisi olla myös siitä, että jäsenhankinnan järjestämiseen laadittaisiin yhteiset suunnitelmat ja ohjeet, joita työpaikoilla voisi hyödyntää.
Varmavuori toivoo, että työryhmä löytäisi liitolle myös ihan uusia jäsenhankintatapoja. Ideoita voisi löytää esimerkiksi kartoittamalla nykyistä systemaattisemmin sitä, mitä muissa ammattiliitoissa tehdään.
HSJ on miettinyt, mitä yhdistys voisi osaltaan tehdä jäsenmäärän kehityksen kääntämiseksi.
Samalla se on törmännyt kysymykseen, mitkä ja missä ovat ne potentiaaliset jäsenryhmät, joita nimenomaan HSJ:n kannattaisi tavoitella.
”Meitä hyödyttäisi liiton tasolla koottu tieto siitä, millaista jäsenhankintaa missäkin osassa liittoa jo tehdään ja millainen järjestäytymisaste ja -halukkuus eri työpaikoilla ja eri jäsenryhmissä on”, Varmavuori sanoo.
Liiton näkyvä panostus jäsenhankintaan on ollut esimerkiksi opiskelijalähettilään toimen perustaminen vuonna 2018. Koko liiton kattava jäsenhankintasuunnitelma voisi auttaa yhdistyksiä suuntaamaan huomionsa esimerkiksi opiskelijoihin nimenomaan siellä, minne lähettiläs ei ennätä, Varmavuori sanoo.
Aloitteesta käydyssä keskustelussa sitä kannatettiin laajasti. Valtteri Törmänen HSJ:stä kuitenkin muistutti, että työryhmän ja suunnitelman lisäksi jäsenhankinta tarvitsee rahaa.
”Jäsenhankinnan tulisi näkyä selkeästi myös talousarviossa. Liiton toiminta- ja talousohjelma painottaa, että otamme yhteyttä alalle tuleviin opiskelijoihin, uusiin työntekijöihin ja freelancereihin. Tätä ei tehdä pyhällä hengellä”, Törmänen sanoi.
”Tiedän, että budjetissa on varmasti jotakin rahaa jäsenhankintaan, mutta raha olisi hyvä tehdä näkyväksi. Samoin jäsenhankinnan pitäisi näkyä jäsenyhdistysten toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa.”
Myös Piia Ouri HSJ:stä painotti työryhmän tarvitsevan konkreettista rahaa voidakseen siirtyä nopeasti suunnitelmista toimintaan.
Antti Laakso Journalistiliiton hallituksesta muistutti, että jäsenhankintaa ei pidä jättää vain työryhmän varaan, vaan se on vahvasti myös yhdistysten ja luottamushenkilöiden asia.
”Ei jäädä lepäämään laakereille, vaan kysytään ihmisiä jäseniksi toimituksissa ja muualla. Haaste ovat epätyypilliset työsuhteet. Opiskelijatyössä on tärkeää muistaa myös ammatilliset oppilaitokset.”
Radio- ja televisiotoimittajien liiton RTTL:n Päivi Väntösen mielestä jäsenhankintaa helpottaisi liiton jäsenten ja potentiaalisten jäsenten tilanteen ja työolojen nykyistä tarkempi tutkiminen ja ymmärtäminen.
”Tiedon pohjalta olisi helpompi markkinoida sekä suunnitella palveluita ja etsiä yhdistäviä tekijöitä niiden houkuttelemiseksi, jotka eivät koe Journalistiliittoa vielä omakseen.”
Ilona Noponen Savo-Kainuun Journalisteista peräänkuulutti tarkkaa tietoa alan järjestäytymisasteesta. Sen pohjalta jäsenhankinnalle voisi asettaa tavoitteita ja mittareita.
Jäsenhankinnan tärkeyden hän tiesi omasta kokemuksesta: yhdistyksen toimintaan on ollut vaikea löytää uusia aktiiveja nuorista. Yksi syy ongelmaan voi olla se, että alan opiskelijoille ei ole selkeää, miksi heidän kannattaisi kuulua liittoon, Noponen arveli.
Miika Lauriala Radio- ja televisiotoimittajien liitosta sanoi, että työryhmiä ratkaisevampaa jäsenhankinnassa saattaa olla se, miten työntekijät ottavat nuoret tekijät vastaan työpaikoilla.
Pirkanmaan Journalistien opiskelijaedustaja Mira Kokko kertoi vanhempien journalistien ja opettajien antavan nuorille monesti kuvan, että vakituisia töitä ei tule ikinä löytymään.
Viesti ei hänestä sovi todellisuuteen, jossa töitä kuitenkin on tarjolla, vaikka pätkätyöt korostuvatkin. Vaikka moni opiskelija ei ole varma, työllistyykö journalistiksi, viestijäksi vai muuhun, arkea on myös liikkua näiden välillä, Kokko sanoi.
”Siksi liitossa pitäisi näkyä enemmän, että meihin kuuluu myös viestijöitä ja kulttuurialan tekijöitä, että työidentiteetti on aiempaa laajempi. Sen pitäisi näkyä sekä täällä valtuustossa että viestissämme niille, jotka eivät ole mukana kokouksissa. Toivon työryhmään opiskelijaedustusta, jotta asiaan tulee laaja näkökulma eri puolilta liittoa.”
HSJ:n opiskelijaedustaja Emma Kilpinen kertoi, että ensimmäisenä opiskeluvuonna Haaga-Heliassa liiton opiskelijalähettiläs innosti monia liittymään liittoon. Kilpinen toivoo, että liitto olisi näkynyt koulussa sen jälkeenkin.
”Ensimmäisenä vuonna monella opiskelijalla on kova ahdistus, hyväksytäänkö meidät alalle. Sen jälkeen liitto helposti unohtuu varsinkin, kun alalle työllistyminen on epävarmaa. Painotan ratkaisuksi läheisyyttä ja avoimuutta – tulkaa liitosta tapaamaan meitä niin, että tuntisimme teidät ja te meidät.”
Suomen freelance-journalistien Ville Hännisen mielestä jäsenhankinnan onnistumisen ratkaisee se, mitä liitto tekee ja miten sen olemassaolo ja työ näkyy kentällä.
”Olennaista on saada aikaan tunne olemassaolosta, läsnäolosta, vaikuttamisesta ja välittämisestä. Pitää olla tunne, että kaikki huomioidaan liitossa ja alalla muutenkin. Pitää olla tunne, että etenemme olennaisissa asioissa”, Hänninen sanoi.
”Freelancerien, epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ja opiskelijoidenkin näkökulmasta olennaista on kollektiivisessa sopimisessa eteneminen. Se on asia, jolla jäseniä hankitaan pikemminkin kuin varsinaisesti rekrytoinnilla.”
Miksi HSJ ehdotti jäsenhankinnan parantamiseen ratkaisuksi nimenomaan valiokuntaa?
”Jotta asian hoitamiselle olisi erilliset puitteet ja ihmiset, joilla on oikeasti aikaa ja resursseja pysähtyä aiheeseen ja käydä läpi kaikki siihen liittyvät näkökulmat. Esimerkiksi HSJ:llä on erillinen tulevaisuusvaliokunta. Yhdistyksen hallituksen kokousten asialista on syvempään pohdintaan liian pitkä”, Marjaana Varmavuori sanoo.
Varmavuoren mukaan valtuustokauden alku on aloitteelle hyvä ajankohta, kun tulevan kauden toimintaa linjataan joka tapauksessa.
”Ponnisteluja liton talouden parantamiseksi pitää tehostaa juuri nyt, koska maailmantalouden ongelmat huonontavat myös liiton talousnäkymiä. Korona-aika on vaikuttanut osastojen mahdollisuuksiin rekrytoida uusia työntekijöitä jäseniksi työpaikoilla.”
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
