Pakkokeinolain uudistus: Media-ala huolestui lähdesuojasta

Käynnissä oleva pakkokeinolain uudistus on saanut media-alan varpailleen. Ehdotetut lakimuutokset eivät turvaa riittävästi lähdesuojaa. Käytännössä lähdesuoja voisi vaarantua esimerkiksi tilanteessa, jossa poliisi ottaa kotietsinnässä haltuunsa toimittajan tietokoneen tai matkapuhelimen.

Lakiuudistuksen tarkoituksena on selventää muun muassa pakkokeinolakia, koska sen säännökset ovat käytännössä osoittautuneet tulkinnanvaraisiksi. Oikeusministeriön mietinnössä ehdotetaan esimerkiksi viranomaisten telekuuntelulle aiempaa laajempia valtuuksia. Lähdesuojaan ei kuitenkaan esitetä parannuksia.

”Toimittajan laitteesta voi löytyä tietoja, jotka johtavat lähteen jäljille. Kotietsintää valvomaan asetettu etsintävaltuutettu ei riitä turvaamaan lähdesuojaa, vaan tuomioistuimen pitäisi tehdä tämä harkinta etukäteen”, sanoo Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka.

HS:lla on kokemusta etsintävaltuutetusta Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä toimittajan kotietsinnässä, mutta Mukka ei halua ottaa kyseiseen tapaukseen kantaa. Toimittajien saamia syytteitä käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa tänä syksynä.

Samoilla linjoilla Mukan kanssa ovat lakiesityksestä lausuntonsa antaneet Journalistiliitto, kustantajia edustava Uutismedian liitto, Yleisradio ja muun muassa Helsingin Sanomia kustantava Sanoma Media Finland.

Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan lakiuudistus ei turvaa lähdesuojaa aiempaa paremmin.

”Tällaisessa lakiesityksessä pitäisi olla pohdintaa lähdesuojasta ja sen merkityksestä. Kaikki tahot Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta meidän korkeimpaan oikeuteemme pitävät lähdesuojaa erittäin korkeassa arvossa, mutta valitettavasti lakiesityksen perusteella voisi päätellä, että hallitus ei pidä lähdesuojaa tärkeänä”, Aho sanoo.

Myös Aho pitää erillistä etsintävaltuutettua riittämättömänä keinona lähdesuojan toteutumiselle. Malli antaa poliisille liian laajat toimintamahdollisuudet.

”Etsintävaltuutettu on turhan löyhä tae sille, että lähdesuoja pitää. Hänen ymmärryksensä lähdesuojasta pitäisi olla aika korkealla tasolla”, Aho sanoo.

Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen hämmästelee, ettei lakiesitys käsittele lähdesuojaa, vaikka korkein oikeus on hiljattain antanut siitä parikin merkittävää ratkaisua.

”Toivottavasti tähän otetaan jatkovalmistelussa kantaa. Nyt laissa on tulkintaohjetta viranomaiselle aika vähän”, Huhtanen sanoo.

Uutismedian liiton lausunnossa mainitaan israelilaisen Cellebrite-yhtiön laitteisto ja ohjelmisto, jonka kaltaisia välineitä esitutkintaviranomaisilla on jo nyt saatavilla. Näillä purkulaitteilla on mahdollista murtaa kriittistä toimituksellista aineistoa sisältäviä älypuhelimia ja tietokoneita.

Vastikään julkitulleista Viestikoekeskus-tapauksen esitutkintapöytäkirjoista käy ilmi, että keskusrikospoliisi on todellakin käyttänyt Cellebritea HS:n toimittajan työpuhelimen avaamiseen. Poliisi on kaivanut puhelimesta todistusaineistoksi muun muassa kuvia ja HS:n toimituksen sisäisiä viestejä. Osa löydetystä aineistosta on salattu esitutkintamateriaalissa.

Cellebriten laitteistolla pääsee murtautumaan lähes kaikkiin älypuhelimiin uusimpia iPhone-puhelimia lukuun ottamatta. Ilmeisesti uudetkin puhelimet saadaan avattua, jos ne lähetetään Cellebriten omaan laboratorioon. Laitteistoa myydään vain viranomaisille eri maissa.

Tämän tyyppinen osaaminen voi olla viranomaisilla hyvinkin korkeatasoista. Toimittajan lähdesuojan alaiset tiedot voivat olla juuri puhelimessa tai läppärillä. Toinen vaihtoehto on tallentaa tiedot lippulapuille, mikä ei ehkä ole tätä päivää, Ismo Huhtanen sanoo.