Media-ala

HYY haluaa vähentää Ylioppilaslehden rahoitusta – ”Ei ole löysiä eriä, mistä voisi vielä säästää”

ylioppilaslehden pääkirjoitussivu
Tuija Siltamäki kertoi HYY:n suunnitelmista leikata Ylioppilaslehden rahoitusta pääkirjoituksessaan Ylioppilaslehdessä 3/2022.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY haluaa vähentää Ylioppilaslehden rahoitusta.

HYY:n hallitus on valmistellut ylioppilaskunnan omistamalle Ylioppilaslehden Kustannus oy:lle omistajaohjausstrategiaa. Sen mukaan nykyistä suurempi osa Ylioppilaslehden kuluista tulisi rahoittaa esimerkiksi mainosmyynnillä ja ulkopuolisten tilaajien maksamilla tilausmaksuilla. Omistajan tavoite on alentaa HYY:n Ylioppilaslehdelle maksamaan tilausmaksua.

HYY maksaa jäsentensä tilauksista Ylioppilaslehdelle noin 13 euroa opiskelijaa kohden vuodessa. Maksu kattaa lehden tuloista yli 70 prosenttia.

HYY maksaa Ylioppilaslehdestä ja ruotsinkielisestä, verkossa ilmestyvästä Studentbladetista yhteensä noin 356 000 euroa vuodessa. Se on hieman alle kymmenen prosenttia ylioppilaskunnan vuosibudjetista.

Omistajaohjausstrategian toinen valmistelija, HYY:n hallituksen jäsen Mikko Kanervo kertoo, että HYY:n tavoitteena on karsia kuluja kaikesta toiminnasta.

”Pandemian ja sodan takia ylioppilaskunnan budjetissa on tiukkuutta”, Kanervo sanoo.

”Koetamme ottaa mieluummin joka paikasta kuin karsimme kokonaan jonkun budjettikohdan.”

Hallitus ei esityksessään määrittele, kuinka paljon HYY:n maksuosuuden pitäisi pienentyä ja mainos- ja tilaustuottojen kasvaa. Kanervon mukaan hallituksen tarkoitus on enemmin ”näyttää suuntaa” kuin lyödä lukkoon konkreettisia summia.

HYY:n hallitus käsitteli uutta omistajaohjausstrategiaa keskiviikkona 25. toukokuuta. Ylioppilaskunnan edustajisto käsittelee sitä 14. kesäkuuta.


HYY:n suunnitelmat toi esiin Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki toukokuussa ilmestyneen lehden pääkirjoituksessa. Siltamäen kaksivuotiskausi päättyy heinäkuun lopussa. Pääkirjoitus oli hänen viimeisensä.

Siltamäen mukaan HYY on perustellut suunnitelmaa kustannusten vähentämisellä. Siltamäen mukaan esimerkiksi kolmen euron leikkaus opiskelijaa kohden tekisi Ylioppilaslehden tuloihin yli 23 000 euron eli lehden koko avustajabudjetin kokoisen loven.

Sellaisen leikkauksen seuraukset voisivat Siltamäen mukaan olla arvaamattomat ja vakavat.

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää aikakauslehteä verkkosivuineen ja some-kanavineen tehdään jo nyt pienellä budjetilla. Posti on korottanut hintojaan ja paperin hinta on pilvissä.

”Jokainen ymmärtää, että tämän laajuinen tuote ei tätä halvemmalla enää synny. Ei ole löysiä eriä, mistä voisi vielä säästää. On aika hankala olla maksamatta esimerkiksi työnantajamaksuja tai vuokraa”, Siltamäki sanoo.

Leikkaukset pitäisi tehdä joko avustajabudjettiin, henkilöstön palkkoihin tai ilmestymiskertoihin. Esimerkiksi ilmestymiskertojen vähentäminen voi kuitenkin johtaa mainosmyynnin vähenemiseen, mikä vähentäisi lehden tuloja entisestään.

”On varteenotettava uhka, että se aiheuttaisi heikennysten kierteen, jota on paljon hankalampi paikata kuin sietää se tosiasia, että tällaisen lehden tekeminen maksaa tämän verran”, Siltamäki sanoo.

Siltamäki kertoo olleensa HYY:n hallituksen kuultavana strategian luonnoksesta. Alun perin siinä esitettiin, että ilmoitustulojen, muiden tilaajien maksujen sekä ”muiden tuottojen” pitäisi kattaa pääosa lehden kuluista. Edustajistolle annettavaan esitykseen hallitus kuitenkin lievensi kirjausta.

Siltamäki pitää tavoitteita silti erittäin vaikeina saavuttaa.

”Tilausmaksua alas, mainosmyyntiä ja muita tilauksia ylös. Samalla pitäisi maksaa kunnollisia avustajapalkkioita ja olla vastuullinen työnantaja.”

Mikko Kanervo sanoo, ettei ylioppilaskunnan tarkoitus ole heikentää Ylioppilaslehteä. Hän uskoo myös, että lehden ulkopuolisten tilausten määrää ja mainostuottoja on mahdollista kasvattaa.

Ylioppilaslehdessä on aiemminkin pyritty samaan lisää tilaajia, ja siinä on aiemminkin onnistuttu. Itse uskon siihen, että näitä toimia on mahdollista tehdä”, Kanervo sanoo.

”Koetamme tehdä mahdollisimman hyvää jäsenpalvelua ja suojata lehteä sillä, että saamme turvattua ylioppilaskunnan toiminnan. Niin pitkään, kun ylioppilaskunnalla menee hyvin, lehdellä on edellytykset mennä hyvin.”

Tuija Siltamäki kertoo, että ulkopuolisten tilaajien määrä on kasvanut hieman alle sadasta hieman yli kahteen sataan. Heidän osuutensa on kaikista lehden saavista on kuitenkin pieni: Ylioppilaslehden printin painos on 35 000 kappaletta.

Kanervo korostaa, ettei Ylioppilaslehden sisällöistä olla käyty keskustelua hallituksessa. Myöskään Siltamäki ei usko, että leikkaussuunnitelmien takana olisi esimerkiksi pettymys lehden linjaan.

Päätoimittajan mukaan lukijamäärien ja yleisöltä saadun palautteen perusteella ylioppilaslehtiä arvostetaan paljon. Omistajan suunnitelmat eivät sen sijaan anna kuvaa, että ylioppilaskunnan päättäjät arvostaisivat lehteä jäsenpalveluna.

”Tätä julkaisua on haluttu pitää olemassa vuodesta 1913 asti. Sitä on toimitettu läpi sotien ja kriisien. Minusta se kertoo siitä, että sitä on haluttu vaalia. Ei Ylioppilaslehteä ole ikinä tehty siksi, että se on hyvää liiketoimintaa”, Siltamäki sanoo.

”Ei kaikkien tarvitse olla ylioppilaslehtien faneja tai rakastaa niitä, mutta niiden arvo pitäisi yrittää nähdä.”


Ylioppilaslehden uutena päätoimittajana aloittaa elokuussa Adile Sevimli, 28. Hän on tietoinen HYY:n suunnitelmista ja on kutsuttuna muun muassa asiaa käsittelevään edustajiston kokoukseen kesäkuussa.

”Nimikään ei ole vielä työsopimuksessa, mutta tietenkin seuraan asiaa sen, minkä muilta töiltäni ehdin”, tällä hetkellä Long Playssa työskentelevä Sevimli sanoo.

Sevimli kertoo olevansa luottavainen sen suhteen, että omistajan uusista tavoitteista keskustellaan rakentavasti yhdessä. Hän pitää silti liki mahdottomana sitä, että lehden ilmoitusmyyntiä ja levikkiä voisi kasvattaa niin paljon, että HYY:n osuus vähenisi oleellisesti.

”Viimeisimmässä työpaikassani olen huomannut, että kaksi vuotta on aivan mahdottoman lyhyt aika kasvattaa levikkiä suuresti. Ylioppilaslehti on luonteeltaan sellainen, että se pitää kahden vuoden välein keksiä uudestaan. Jatkuvuuden ylläpito on oikeasti tosi iso haaste.”

Rahoituksen leikkaaminen ei olisi hänestä viisasta.

”Leikattavaa ei ole, jos lehti halutaan pitää laadukkaana. Onhan tämä jännä aika päätoimittaa juuri Ylioppilaslehteä, kun sekä yliopistosta että medialta nipistetään ja samaan aikaan odotukset näitä instituutioita kohtaan kasvavat.”

Sevimli toivoo, että tuleva toimitus saa keskittyä journalismin tekemiseen. Hän alkaa rekrytoida toimitustaan kesäkuussa.

”Toivon, että meille annetaan mahdollisuus näyttää, mihin me pystymme”, Sevimli sanoo.

”Katsomalla vanhoja lehtiä näkee, mikä laatu on taattu, kun on mahdollisuus tehdä lehteä tällaisissa puitteissa. Historiassa on hyviä esimerkkejä siitä, millainen lehti voi parhaimmillaan olla. Totta kai haluamme pysyä vähintään samalla tasolla.”