Media-ala

Venäjän sota pahensi paperipulaa – myös painopelleistä voi tulla puutetta

Sanomalehtipaperin saatavuus on tällä hetkellä heikkoa. Helsingin Sanomat kertoo sen vuoksi pienentäneensä viikonvaihteen lehtiään.

Painopaperin heikko saatavuus vaikuttaa jo printtilehtien sivumääriin. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla pienentäneensä perjantain ja, viikonlopun lehtiään: Nyt-liitteen sijaan julkaistiin ohuempi Tv-liite ja viikonvaihteen lehdet olivat kolmiosaisia. Sunnuntain sarjakuvia julkaistiin vain sivun verran. Normaalisti lauantain ja sunnuntain Hesareissa on neljä osaa.

Muutosten syynä on lehden mukaan Sanoman päätös olla ostamatta sanomalehtipaperia Venäjältä. Samaan aikaan sanomalehtipaperia ei tahdo saada Suomestakaan: suurin paperin valmistaja UPM ja työntekijöitä edustava Paperiliitto ovat riidelleet työehdoista vuodenvaihteesta lähtien, ja yhtiön paperitehtaat ovat lakossa.

Myös Kaleva ja Keskisuomalainen ovat lopettaneet paperin ostamisen Venäjältä. Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kertoo yhtiönsä laskevan lehtien sivumääriä nyt tarkkaan. Paperia on kuitenkin varastossa sen verran, että lehtiä ei ole toistaiseksi ollut tarpeen kutistaa.

”Pyrimme kaikin keinoin turvaamaan sen, että tuotteet – etenkin uutismedia – pystyttäisiin pitämään mahdollisimman kattavina”, Kangaskorpi sanoo.

Kalevan toimitusjohtajan Juha Laakkosen mukaan myöskään Kalevan lehdet eivät ole joutuneet vähentämään sivumääriä tai ilmestymispäiviä – toistaiseksi.

”Tietenkin tilanne elää koko ajan”, Laakkonen sanoo.

Laakkosen mukaan Kalevan kohdalla paperipulan ratkaisuksi riittäisi se, jos lakko UPM:n Jämsänkosken paperitehtaalla loppuisi.

Sen lisäksi on kuitenkin toinen pulma: myös painopelleistä on pian pulaa.

”Värit ovat riittäneet, mutta painopeltejä ei saa lisää. Niillä mennään kesään asti, mutta sen jälkeen katsotaan, saadaanko mitään”, Laakkonen sanoo.

Painopeltien pääraaka-aine on alumiini, jonka kolmanneksi suurin tuottaja maailmassa on Venäjä.

Puutetta voi tulla muustakin. Esimerkiksi lehtien nidontaan tarvittavia stiftausnauhoja voi Kangaskorven mukaan olla hankala hankkia.

Sanomalla painopeltejä on hyvin varastossa, Sanomalan painotalosta kerrotaan.


Eurooppalaisen graafisen teollisuuden etujärjestö Intergrafin mukaan paperipula on Euroopassa nyt ennennäkemätön. Järjestön mukaan paperin hinnat ovat nousseet kuuden viime kuukauden ajan huimasti – sanomalehtipaperi jopa 80 prosenttia. Hintoja nostavat muun muassa energian hinnan kasvu ja raaka-aineiden huono saatavuus.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kärjistänyt tilannetta, mutta paperia oli huonosti saatavilla jo ennen sitä. Syynä on ollut alan murros: Ensin paperin kysyntä laski ja siitä oli ylitarjontaa, mikä sai monet tuottajat lopettamaan valmistamisen. Sitten graafisten paperien kysyntä alkoikin maailmalla kasvaa, mutta tehtaat oli jo suljettu.

Suomessa paperin tuotanto väheni Metsäteollisuuden tilaston mukaan viime vuonna 1,6 prosenttia.
Media-alan varautumista edistävä Mediapooli seuraa paperin ja painolevyjen saatavuutta huoltovarmuusnäkökulmasta.

”Näen todella tärkeänä, että varsinkin tässä maailmatilanteessa sanomalehtien painaminen jatkuu normaalisti”, Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen sanoo.

Hänen mukaansa tilanne Venäjällä ja Ukrainassa on vaikuttanut mediatoimialaan nopeammin ja jopa enemmän kuin koronapandemia. Samaan aikaan, kun materiaalien saatavuudesta on pulaa, myös luotettavan tiedon välittäminen Venäjältä ja Ukrainasta on vaarantunut.

Vaikka journalismi tavoittaa suuren osan yleisöstä myös verkossa ja sähköisten kanavien kautta, painopaperin merkitys ei ole lainkaan vähäinen, Koskinen sanoo.

”Digitaalinen verkkokin on aika haavoittuva. Jos ajatellaan tilannetta, jossa tiedonvälitys ei toimisi internetissä, olisi erittäin arvokasta, että sanomalehdet saataisiin jaettua.”