Ilta-Sanomien toimittaja Mikko Marttinen ja kuvaaja Antti Hämäläinen ehtivät olla yhden yön Ukrainassa juttukeikalla, kun he heräsivät torstaina 24. helmikuuta tykistötulen ääniin Kramatorskin kaupungissa Donetskin alueella. Venäjän hyökkäys oli alkanut.
Työpari lähti matkalle maan läpi Länsi-Ukrainaan.
”Meillä oli siinä kaksi vaativaa työtä yhtä aikaa: piti päästä turvallisemmille seuduille ja tehdä journalismia. Fyysisesti reissu oli rankka”, Marttinen kertoo.
Samana aamuna kotitoimitukseen kutsuttiin töihin ”kaikki kynnelle kykenevät”, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti kertoo. Sotaan oli varauduttu, mutta kiire on ollut kova.
”Vakituiset ovat tehneet pidempää päivää, ja kaikki tarvittaessa töihin tulevat ja freevoimat ovat olleet käytössä.”
Lahden mukaan Ilta-Sanomien toimitus on onnekas, sillä vakiväestä löytyy Venäjää ja turvallisuuspolitiikkaa tuntevia toimittajia, kuten kokenut Venäjän erikoistoimittaja Arja Paananen.
Ukrainaan lehti aikoo lähettää työpareja mahdollisuuksien mukaan. Myös uutispäällikkönä työskentelevä Mikko Marttinen on valmis lähtemään uudestaan.
”Toimittajien pitää olla siellä, missä uutiset tapahtuvat.”
Sota Ukrainassa on pannut toimitukset koville. Kielitaitoisten ja konflikteja tuntevien journalistien lisäksi on tarvittu yksinkertaisesti lisää tekijöitä tai ainakin työtunteja. Esimerkiksi Helsingin Sanomat siirtyi raportoimaan ympäri vuorokauden. Samoin teki sodan alkuvaiheessa myös MTV.
STT aikoo vahvistaa vielä tulevienkin kuukausien ajan uutistyötään lisävuoroilla. Ylitöitä on tehty paljon. Tilanne on sama kuin koronapandemian alkuvaiheessa, mutta vaikeampi, päätoimittaja Minna Holopainen sanoo.
”Muuten paitsi hallituksen päätöksenteossa korona asettui melko nopeasti virka-aikakriisiksi.”
STT ei ole voinut lähettää toimittajia Ukrainaan, mutta naapurimaissa heitä on ollut. Sota-alueelta on tehty haastatteluja fikserien avulla. Resurssien puute harmittaa Holopaista, vaikka hän on tyytyväinen toimituksensa työhön.
”Olemme kansallinen uutistoimisto, mutta meidän nykyiset resurssimme eivät oikein ole riittävät sotaan Euroopassa.”
Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitus kaataa isoissa uutistilanteissa aina ”henkisesti” osastorajat, päätoimittaja Riikka Räisänen kertoo. Apuvoimia on saatu myös aluetoimituksista.
”Moni on venynyt yli ja ohi omien vuorojensa, tullut oma-aloitteisesti töihin ja jäänyt ylitöihin.”
Yle varautuu myös kriisin pitkittymiseen. Uutisiin saadaan lisävoimia Ylen muista toimituksista.
”Toimittajien pitää olla siellä, missä uutiset tapahtuvat.”
Mikko Marttinen, Ilta-Sanomien toimittaja
Myös Yle, MTV ja Hesari ovat lähettäneet toimittajia ja kuvaajia Ukrainaan raportoimaan sodasta. Ainakin toistaiseksi journalistit ovat päässeet liikkumaan Ukrainan länsiosiin ja sieltä pois. Miehityksen vaihtaminen on tärkeää sota-alueella työskentelevien jaksamisen vuoksi.
”Se on kuormittavaa työtä. Ja myös kriisialueella pitää pystyä järjestämään riittävästi palautumista ja lepoa”, Räisänen sanoo.
Sen sijaan Venäjältä toimitukset ovat joutuneet kotiuttamaan kirjeenvaihtajiaan. Muun muassa Helsingin Sanomat ja useat ulkomaiset tiedotusvälineet päättivät lopettaa Venäjältä raportoinnin sen jälkeen, kun duuma hyväksyi uuden sensuurilain. Sodasta ”väärin” uutisoivaa voi sen nojalla uhata jopa 15 vuoden vankilatuomio.
Uusia journalistisia linjauksia ei sodan seurauksena ole tehty, mutta ohjeista on muistutettu. Esimerkiksi raa’an kuvan käytöstä, sanavalinnoista ja disinformaation torjumisesta on päätoimittajien mukaan käyty keskustelua.
”On hyvin olennaista, että pystymme verifioimaan kuvat ja ymmärtämään niiden kontekstin. Aiempiin sotiin verrattuna tässä ei ole mitään uutta”, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo.
Minna Holopaisen mukaan vaikeimmat pohdinnat disinformaatiosta käytiin jo vuonna 2014, kun sota Itä-Ukrainassa syttyi. Silloin toimitus joutui opettelemaan, miten kertoa neutraalisti, että Venäjän sittemmin tunnustamien separatistialueiden johtajat puhuivat puppua ja Venäjän presidentti valehteli suoraan vihreistä miehistä.
Lehtikuvan kuvat Ukrainasta tulevat pääasiassa AFP:n kautta. AFP ei enää välitä Venäjän valtion uutistoimiston Tassin kuvia.
Toimitukset eivät halua silotella sodan kauheutta, mutta ymmärtävät yleisön olevan herkkänä. Tiedontarve on valtava, mutta uutiset ahdistavat. Katsojat ovat peloissaan, MTV:n uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen sanoo. Se pitää ottaa huomioon uutisoinnissa.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
