Liitto

Sopu Ylen työehdoista syntyi juuri sodan sytyttyä – Yle-lain käsittely jatkuu tänään eduskunnassa

YOT:n puheenjohtaja Antti Laakso oli neuvottelemassa Ylelle uutta työehtosopimusta. Laakso sanoo yleläisten olevan kohtuullisen tyytyväisiä uuteen sopimukseen, joka tuli voimaan tänään 1. maaliskuuta.

Ylen työntekijät ovat kohtuullisen tyytyväisiä uuteen työehtosopimukseensa, sanoo Ylen ohjelmatyötekijöiden puheenjohtaja Antti Laakso.

Eilen maanantaina 28. helmikuuta hyväksytty sopimus parantaa määräaikaisten asemaa ja korottaa yleläisten palkkoja 2,0 prosenttia sopimuskauden aikana. Ylen työehtosopimus koskee noin 2 200 ohjelmatyöntekijää.

Laakson mukaan sopimuksen solmiminen oli helpotus, sillä neuvottelutulos saatiin aikaan juuri Ukrainan sodan alkaessa, torstaina 24. helmikuuta.

”Huonoa sopimusta ei olisi tietenkään tehty, mutta oli todella hyvä, että tämä saatiin pois sinä päivänä, kun Venäjän hyökkäys alkoi. Saimme työrauhan”, Laakso sanoo.

Toisinkin olisi voinut käydä. Laakso kuvaa neuvotteluita tiukoiksi, sillä työnantajaa edustanut Palvelualojen työnantajat Palta ry piti tiukasti kiinni yleisestä palkankorotuslinjasta.

Lopulta neuvotteluiden ratkaisijaksi nousi Yleisradio.

”Palta oli sitonut itsensä siihen, että uuden työehtosopimuksen kokonaisvaikutus olisi 1,9 prosenttia. Meillä taas oli ajatus, ettei meitä pidä sitoa heidän neuvotteluihinsa. Periaatteellisen pattitilanteen mursi se, että Yleisradio päätti tehdä 0,1 prosentin paikallisen erän”, Laakso kertoo.

Työsopimukseen sovittiin 1,6 prosentin yleiskorotus ja 0,3 prosentin paikallinen erä. Näiden lisäksi Yle sopi erikseen 0,1 prosentin paikallisen erän maksamisesta.

Pätkätyöntekijöiden asemaa sopimus parantaa muun muassa niin, että määräaikaisten sopimusten jatkosta pitää kertoa nykyistä aiemmin ja yli vuoden pituiset määräaikaisuudet tulevat sisäiseen hakuun

Laakson mukaan määräaikaisten asemaa on pyritty parantamaan neuvottelu kerrallaan, pienin askelin.

”Ei määräaikaisuudet näin isosta yhtiöstä kuitenkaan koskaan kokonaan poistu, eikä se olisi hyväkään.”

Ylen uusi työehtosopimus tuli voimaan tänään 1. maaliskuuta. Sopimus on kaksivuotinen, mutta toisen vuoden palkkaratkaisu neuvotellaan erikseen loppusyksystä.


Eduskunnan on määrä käsitellä tänään täysistunnossaan hallituksen esitystä Yle-lain muuttamiseksi ja siihen liittyvää Tieto on meidän -kansalaisaloitetta.

Liikenne- ja viestintävaliokunta päätyi 22. helmikuuta Ylen tekstisisältöjä rajoittavan hallituksen esityksen kannalle. Valiokunta myös esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä.

Antti Laakson mukaan uusi Yle-laki ei todennäköisesti vaikuta kovin paljoa työntekoon Ylellä. Muutoksia on jo tehty.

”Jos ajattelen vaikka omaa uutistoimittajan työtäni alueella, meillä on jo pitkään tehty audiosisältöjä verkkojuttuihin. Se on lukijan kannalta vain hyvä. Muutokset ovat pakottaneet kehittämään työtä. Uskon, että pärjätään”, Laakso sanoo.

YOT:n puheenjohtajana hän pitää silti surullisena, että Ylen asemaa kansallisena instituutiona pyritään rapauttamaan EU-kanteluiden kautta.

”Ei se ole kenenkään etu, ei meidän, ei kaupallisen median, eikä yleisön.”

Yle-lain muutos on seurausta Medialiiton vuonna 2017 tekemästä kantelusta. Mediakonserni Sanoma kanteli viime keväänä EU:lle Yle Areenasta ja Ylen oppimisen sisällöistä.

Tämän vuoden alussa kaupallisen radion etuja valvova Radiomedia pyysi Ylen hallintoneuvostoa arvioimaan Ylen audiosisältöjen tarjontaa. Sosiaalisessa mediassa on käyty laajasti keskustelua, pitäisikö Ylen budjettia pienentää samaan tapaan kuin hallitus jäädytti Isossa-Britanniassa BBC:n budjetin.

Laakson mukaan Yleen kohdistuvat julkiset paineet eivät kuitenkaan ole näkyneet yhtiön työehdoista käydyissä neuvotteluissa sen enempää kuin tavallisesti. Kaikki neuvotteluosapuolet ovat sitoutuneet tekemään ”vastuullisen sopimuksen”, sillä Ylen rahat tulevat veroista.

”Me luotamme siihen, että yleisradioinstituution arvo ja merkitys ymmärretään tänäkin aikana”, Laakso sanoo.