STT on viime syksystä lähtien maksanut palkkion työntekijälleen, joka antaa työsopimukseen johtavan vinkin uutistyöhön sopivasta journalistista. Palkkio on 300 euroa.
Päätoimittaja Minna Holopaisen mukaan idea palkkioihin tuli STT:n jutusta, joka käsitteli työvoimapulan ratkaisuja muilla aloilla. Toimitus suunnitteli palkkiota avuksi tarvittaessa töihin tulevien työntekijöiden löytämiseen, mutta toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen ulotti sen koskemaan kaikkia STT:n avoimia paikkoja, koska sillä on muitakin hyötyjä.
”Vinkkien avulla hakijoiden sopivuus on heti alussa ihan eri tasolla kuin julkisessa tai konsultin avulla toteutuvassa haussa”, Holopainen sanoo.
“Työntekijät osaavat arvioida tuttujensa sopivuutta ja kiinnostusta työhön, jota itse jo tekevät. He myös miettivät, onko tuttu sellainen, että häntä haluaa suositella.”
Holopaisen mukaan rekrytointipalkkioita on jo maksettu useampi. Hänen mielestään käytännöstä hyötyvät kaikki osapuolet.
”Voimme saada hyviä hakijoita, jotka eivät olisi muutoin hoksanneet hakea. On kiva, että ihmiset päätyvät sopiviin työpaikkoihin. Palkkio ei ole iso, mutta mielestäni vinkkaajan apu on reilua huomioida.”
Työvoiman riittävyyden varmistamiseksi STT panostaa myös keinoihin sitouttaa työntekijät. Se on alkanut vakinaistaa osa-aikaisiakin työntekijöitä. Holopaisen mukaan myös työntekijöiden toiveet etätyöstä, työaikajoustoista ja vapaista pyritään huomioimaan.
”En voi poistaa uutistyön kiirettä ja kuormittavuutta enkä järjestää toimitukseen niin monta ihmistä kuin haluaisin. Siksi yritän miettiä kaikki muut asiat, jotka voivat tukea motivaatiota, jaksamista ja viihtymistä”, Holopainen sanoo.
Myös muissa mediataloissa on kokeiltu rekrytointipalkkioiden käyttöä. Sanoma Media Finland käyttää rekrytointipalkkioita tilannekohtaisesti täyttäessään paikkoja, joihin on vaikeaa löytää osaajia. Henkilöstöjohtaja Kaisa Aalto-Luodon mukaan palkkioita on viime aikoina käytetty eniten teknologiaosaajien rekrytoinneissa.
”Journalistien rekrytoinneissa palkkiota on tarvittu vähemmän, mutta seuraamme tilannetta”, Aalto-Luoto sanoo.
Rekrytointipalkkiot ovat Aalto-Luodon mukaan olleet Sanomalla käytössä muutaman vuoden. Ne vaihtelevat satasista pariin tuhanteen euroon.
Journalistisiin tehtäviin Sanoma on Aalto-Luodon mukaan löytänyt tekijöitä toistaiseksi hyvin muun muassa kesäpestien ja osa-aikaisuuksien sekä yhtiön sisäisten työkiertojen kautta.
”Olen tyytyväinen siihen, että hienot brändimme houkuttelevat”, Aalto-Luoto sanoo.
Hyvään työntekijäkokemukseen yhtiö pyrkii kehittämällä johtamista, kulttuuria, uramahdollisuuksia ja hyvinvointia esimerkiksi työtyytyväisyyskyselyiden pohjalta.
“Esimerkiksi voi sanoa, että teemme töitä läsnä- ja etätyötä yhdistäen ja uudistimme viime vuonna lounas-, kulttuuri ja liikuntaetuja sopimaan paremmin tähän uuteen työnteon malliin.”
Alma Media käyttää henkilöstöjohtaja Virpi Juvosen mukaan rekrytointipalkkioita hyvin satunnaisesti. Alma Talentin toimituksista vastaava Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi sanoo, että heillä rekrytointipalkkiota ei ole tarvittu, vaikka “ei kovia ammattilaisia liikaa ole”.
Alma Talentin toimituksiin on Ahosniemen mukaan viime syksyn ja talven aikana palkattu useampia vakituisia toimittajia.
Ahosniemi on huomannut, että moni mediatalo rekrytoi nyt samaan aikaan. Vuosi sitten aloitti HS Visio, joka rekrytoi paljon taloustoimittajia.
”Kyllä alalla on liikettä. Silloin hyvällä työnantajamielikuvalla ja vahvoilla mediabrändeillä on iso merkitys. Valttejamme on myös esimerkiksi mahdollisuus kirjeenvaihtajatehtävin. Viime aikoina olemme panostaneet valmentavaan esihenkilötyöhön. Uskomme, että laadukas johtaminen parantaa työtyytyväisyyttä”, Ahosniemi sanoo.
Sanomalehti Keskisuomalainen rekrytoi tammikuussa kolme vakituista toimittajaa. Varapäätoimittaja Inkeri Pasasen mukaan lehdellä ei ole rekrytointipalkkioita, mutta se pyytää ja saa rekrytointitilanteissa toimitukselta vinkkejä ehdokkaista.
”Työyhteisö on kiinnostunut saamaan hyviä työkavereita”, Pasanen sanoo.
Pasasen mukaan lehti sai kolmeen toimittajan paikkaansa yhteensä 75 eri hakijaa. Kesätoimittajaksi hakevien määrät ovat viime vuosina jonkin verran laskeneet, mutta paikat on saatu täytettyä.
”Meitä auttaa tiivis yhteistyö Jyväskylän yliopiston journalistiikan laitoksen kanssa. Opiskelijat pääsevät kahdeksi päiväksi ohjattuun uutistyön harjoitteluun jo ensimmäisellä vuosikurssilla”, Pasanen sanoo.
Pasasen mukaan moni Keskisuomalaisen toimittaja on tullut lehteen opiskeluaikaisten harjoittelujen, kesätoimittajuuden ja määräaikaisuuksien jälkeen. Myös tammikuussa rekrytoidut toimittajat ovat lehden aiempia määräaikaisia.
Työtyytyväisyyttä Keskisuomalainen rakentaa Pasasen mukaan esimerkiksi tukemalla työn ja muun elämän yhteensovittamista.
”Työaikaa voi halutessaan lyhentää ja lomarahoja vaihtaa vapaaksi”, Pasanen sanoo.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
