Journalismi

Rokotekriitikko soitti lääkeyhtiöön Hesarin toimittajana, jalkapalloseuroilta urkittiin tietoja Ilta-Sanomien nimissä

Helsingin Sanomien Teemu Luukka teki rikosilmoituksen hänenä esiintyneestä miehestä.

Sekä Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teemu Luukka että Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Saku-Pekka Sundelin ovat viime viikkoina joutuneet mahdollisten identiteettivarkauksien kohteeksi.  

Teemu Luukka on tehnyt tapauksesta rikosilmoituksen. Luukkana esiintynyt mies soitti joulukuussa ilmestyneessä Youtube-videossa lääkeyhtiö Pfizerille kysyäkseen oman rokotevastaisen ideologiansa mukaisia kysymyksiä. 

”Hänen todennäköinen oikea nimensä oli näkyvissä videon yhteydessä”, Luukka kertoo.

”Hänelle hänen oma agendansa oli niin tärkeä, että mahdolliset syytteet identiteettivarkaudesta eivät haitanneet. Lääkeyhtiöiden toiminta ja mahdollisesti koronarokotteet vaikuttivat olevan hänen mielestään niin iso rikos ihmiskuntaa vastaan että näin voi toimia.”

Luukka kertoo saaneensa Sanomalta hyvin tukea sekä rikosilmoituksen tekemisessä että videon poistopyynnössä – sitä ei enää löydy Youtubesta. 

”Rikosilmoitus toki piti tehdä itse, koska nämä ovat asianomistajarikoksia.” 

Luukka suhtautuu tapahtuneeseen vakavasti.  

”Tämä voi heikentää uskottavuuttani toimittajana. Pahimmillaan haitta tiedonvälitykselle voi olla todella suuri, jos kuka tahansa voi esiintyä toimittajan nimellä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että poliisi ottaa asian vakavasti.”


Ilta-Sanomien Saku-Pekka Sundelin sai iltamyöhällä tammikuun lopussa yllättävän viestin. Sen lähettäjä oli Veikkausliigassa pelaava jalkapalloilija. Pelaaja tiedusteli, oliko Sundelin soittanut juuri äsken häntä haastatellakseen.  

Ei ollut. 

Sinänsä asiallinen puhelu oli herättänyt pelaajan epäilykset. ”Haastattelija” oli esitellyt itsensä Sundeliniksi, mutta toimittajat harvoin soittavat myöhään illalla, ellei kyse ole kiireisestä uutisaiheesta. Lisäksi puhelu oli tullut salatusta numerosta.  

”Soitan aina näkyvillä olevasta numerosta, ja erikoiseen kellonaikaan vain, jos asia jollain tavalla vaatii sitä”, Sundelin sanoo.  

Sundelin kertoi tapahtuneesta seuraavana aamuna Twitter-tilillään. Pian hän sai soiton toisesta Veikkausliigan seurasta.  

”Tapauksesta oli puhuttu pukukopissa. Kävi ilmi, että vale-Sundelin oli soittanut ainakin kolmelle tämänkin seuran pelaajalle.” 

Näissä tapauksissa puhelut olivat olleet sisällöltäänkin kummallisia.  

”Soittaja oli keskeyttänyt haastateltavia ja käskenyt näiden olla hiljaa.” 

Soittajan motivaatio on Sundelinille hämärän peitossa. Hän on ollut tapauksesta yhteydessä Suomen urheilun eettiseen keskukseen (Suek). 

Kyse voi olla pilapuheluista. Asiallisimman soiton kohdalla kyseessä voi olla myös vedonlyöntiin liittyvä tietojen kalastelu, Suekin tutkintapäällikkö Jouko Ikonen arvelee Ilta-Sanomien uutisessa

Veikkausliigajoukkueiden talviset harjoitusottelut ovat veikattavissa ulkomaisissa vedonlyöntitoimistoissa. Otteluista on liikkeellä vain vähän tietoa. Kulissien takaa saatu informaatio kokoonpanoista tai vaikkapa loukkaantumisista voisi auttaa epärehellistä vedonlyöjää. 

”Ehkä tietoa voi saada helpoiten esiintymällä toimittajana”, Sundelin pohtii.  


Mitä muuta toimittajan sitten tällaisessa tapauksessa kannattaa tehdä?   

Rikosuhripäivystys on julkaissut ohjeita sekä identiteettivarkaudelta suojautumiseksi että identiteettivarkauden uhriksi jo joutuneille.

Ohjeissa neuvotaan muun muassa olemaan yhteydessä petoksen kohteena oleviin organisaatioihin ja ottamaan tarvittaessa yhteyttä rikosuhripäivystykseen. Viime kädessä identiteettivarkaudesta voi tehdä rikosilmoituksen.