Journalismi

A-lehdet julkaisi Voi hyvin Enkelit -teemalehden – ”En ymmärrä, miksi enkelinumero olisi jotenkin väärin”

Voi hyvin on A-lehtien verkkosivun mukaan suunnattu aktiivisille naisille, jotka haluavat lisätä fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan.  

A-lehtien kustantaman, mielen, kehon ja sielun hyvinvointiin keskittyvän Voi hyvin -lehden uusin numero on ”hyvän tahdon lähettiläille” omistettu teemalehti Voi hyvin Enkelit.  

Enkelinumerossa on asiapitoisia artikkeleita esimerkiksi enkeliaiheisesta taiteesta, mutta myös ”enkelinäkijöiden” haastatteluja, laaja typologinen esittely erityyppisistä valo-olennoista ja hämmentävä selostus enkelihoidoista.

Lyhyemmissä tuote-esittelyissä ylistetään muun muassa enkelikortteja ”oppaana elämässä” ja onnenkivien kykyä tuottaa ihmisille voimaa.  

Journalisti käsitteli marraskuun numerossa huuhaasisältöjä Journalistin ohjeisiin sitoutuneissa julkaisuissa. Juttuun haastatellut päätoimittajat eivät nähneet, että esimerkiksi horoskooppien julkaiseminen olisi ristiriidassa totuudenmukaisen tiedonvälityksen kanssa. Esimerkiksi rajatietoon erikoistunut Ultra on Julkisen sanan neuvoston jäsen.

Myös Voi hyvin julkaisee jokaisessa numerossaan muun sisällön ohessa rajatietoa, esimerkiksi henkien läsnäolosta, enneunista, astrologiasta ja ”kvanttikenttien viisaudesta”. Kokonainen teemanumero enkeleistä on lehden linjassa silti poikkeus. 

Lehteä päätoimittaa Riitta Nykänen. Kustantajan edustajaksi lehteen on merkitty liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen.  

A-lehdet on sitoutunut Journalistin ohjeisiin. Ohjeiden mukaan journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen sekä tosiasioiden, mielipiteiden ja sepitteen erottamiseen.  

A-lehtien eettisessä ohjeessa todetaan, ettei kustantaja tingi uskottavuudesta ja totuudellisuudesta.  

Voi hyvin Enkelit -lehden sisältö vaikuttaa olevan selvässä ristiriidassa näiden ohjeiden kanssa.  


Liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen sanoo, ettei ole oikea henkilö vastaamaan lehden linjasta ja sisällöstä. Hän kehottaa kääntymään päätoimittaja Riitta Nykäsen puoleen.  

Ruohonen lupaa kuitenkin sillä aikaa yrittää etsiä jonkun toisen kustantajan edustajan kommentoimaan Voi hyvin -lehden linjaa ja sisältöä.  

Päätoimittaja Riitta Nykänen sanoo ajatuksen enkelinumerosta tuntuneen raskaaseen ja ankaraan korona-aikaan sopivalta.  

”Ajattelimme, että ihmiset ovat kohottavan lumovoiman tarpeessa”, Nykänen sanoo.

”Palautteen perusteella lehti on onnistunut koskettamaan lukijoita. Kriittistä palautetta on tullut hyvin vähän.”

”Mielen ja kehon hyvinvointi, psykologia, itseymmärrys, mindfulness, luonto, luonnonkosmetiikka ja parantava ruoka ovat lehden tärkeitä aihealueita. Voi hyvin on henkinen aikakauslehti, joka hyväksyy myös mystiikan ja selittämättömän olemassaolon.”

Nykäsen mukaan Voi hyvin haluaa pohtia, onko henkimaailma olemassa ja onko mystiikka todellista.  

”Haluamme katsoa maailmaa avarasti, uteliaasti ja sallivasti. Jos enkeleistä on puhuttu satoja vuosia ja ihmiset ovat kertoneet niitä näkevänsä, pitäisikö enkeleistä vaieta?”

Lehti tuntuu tosiaan kirjoittavan enkeleistä, enkelihoidoista ja henkimaailmasta aivan todellisina asioina. 

Voi hyvin haluaa pohtia niiden olemassaoloa. Monella on kaipaus johonkin itseään suurempaan, johonkin pyhään tai merkitykselliseen, johon tukeutua ja josta saada voimaa.”

Journalistin ohjeissa puhutaan totuudenmukaisuuteen pyrkimisestä ja A-lehtien eettisissä ohjeissa uskottavuudesta sekä totuudellisuudesta. Näetkö lehtenne olevan ristiriidassa näiden kanssa? 

”Kerromme ilmiöistä, jotka ovat monille ihmisille tärkeitä ja monella on niistä henkilökohtaista kokemusta. Haluamme tarkastella nimenomaan tätä asiaa. En näe, että tämä olisi mitenkään ristiriidassa A-lehtien eettisten ohjeiden kanssa. Meneekö joku kysymään pörssikursseihin uskovilta ihmisiltä, miksi niihin luotetaan? Tunne niidenkin liikkeissä on taustalla”, Riitta Nykänen sanoo. 

Enkelit-teemanumerossa on juttu muun muassa enkelihoidoista hintatietoineen. Hoitaja ”kanavoi enkeleiltä viestejä, joita hän saa eri selväaistien avulla”. Enkelien kerrotaan auttavan ”muistamaan kuka olet”.  

Eikö tällaisen uskomushoidon kritiikitön esittely ole vastuutonta?

”On valtavan suuri askel, jos voimme pohtia mitä energia on, miten se toimii ja kuinka se voisi olla apunamme. Pitäisikö ihmistä kieltää menemästä hoitoihin, joissa hän kokee tapahtuvan hyviä asioita? Emme väitä, että mikään sairaus parantuisi esimerkiksi enkelihoidossa. Jos ihminen kokee helpotusta tai hyvää oloa hoidon jälkeen, onko se kyseenlaista? Minua ilahdutti Suomen energiahoitajien aukeaman kokoinen ilmoitus lehdessämme. Se on viesti siitä, että kenties asenteet ovat muuttumassa avarimmiksi.”

Riitta Nykänen sanoo hyväksyttäneensä enkelinumeron idean esihenkilöllään – liiketoimintajohtaja Anna Ruohosella.  


Ruohonen ei ole löytänyt kustantajan edustajaa kommentoimaan enkelilehteä tai sen kohderyhmää.  

”Päätoimittajilla on kyllä kaikki tieto lehdestään, sisällöistä ja kohderyhmistä ja uskon että päätoimittajan kommentit tässä riittävät”, hän kirjoittaa.  

”Päätoimittaja päättää ja vastaa lehden sisällöistä.” 

Ruohonen vastaa kuitenkin jatkokysymyksiin lyhyesti sähköpostilla.  

Voi hyvin -lehdessä on ollut aiemminkin säännöllisesti juttuja, jotka käsittelevät niin sanottua rajatietoa. Onko kustantaja käynyt lehden kanssa keskusteluja tällaisista linjanvedoista?  

”Päätoimittaja vastaa sisällöstä ja kommentoi sitä, ei yhtiön liiketoimintajohto.” 

Journalistin ohjeissa puhutaan todenmukaiseen tiedonvälitykseen sitoutumisesta ja A-lehtien eettisissä ohjeissa uskottavuudesta sekä luotettavuudesta. Onko Voi hyvin ristiriidassa näiden kanssa? 

”A-lehdet on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.” 

Sanoit soittaessani, ettet ole oikea henkilö vastaamaan. Nimesi on kuitenkin lehdessä ja päätoimittaja Nykänen kertoo saaneensa uusimman numeron konseptille hyväksynnän sinulla. Miksi et halua vastata? Onko aiheessa jotakin kiusallista? 

”Päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä ja linjasta, ja minä luotan meidän päätoimittajiimme täysin. Asiassa ei ole yhtään mitään kiusallista, sen sijaan toimituksilla ja liiketoiminnalla on meillä selkeä työnjako: päätoimittajat vastaavat lehtien sisällöllisestä linjasta.”