Työelämä

Jalkafetisisti ahdisteli myös julkkiksia – Jyväskylän yliopistossa ahdistelu “avasi silmät”

Journalisti 6/2021 kertoi nuorten journalistien ja journalistiopiskelijoiden kohtaamasta häirinnästä.

Journalisti kertoi elokuussa, että Jyväskylän yliopiston entinen opiskelija oli lähettänyt opiskelijanaisille runsaasti viestejä. Viesteissä nyt jo työelämään siirtynyt toimittajamies pyyteli opiskelijoita lähettämään kuvia jaloistaan.  

Jutun julkaisemisen jälkeen lukuisat julkisuudessa esiintyvät henkilöt ottivat yhteyttä Journalistin toimitukseen. He kertoivat, että mies oli kärttänyt kuvia myös heiltä. Kohteina ovat olleet muun muassa poliitikot ja taiteilijat.  
”Ajattelin, että toimittaja lähestyy somessa haastattelupyynnöllä, mutta hän halusikin, että lähetän valokuvia jaloistani”, kertoo pääkaupunkiseudulla asuva poliitikko, joka jutun luettuaan otti yhteyttä toimitukseen.

Journalistin näkemissä viesteissä mies muun muassa valehtelee olevansa työstämässä ihmisvartaloa käsittelevää kuvakollaasia ”harjoitustyötä” varten ja kertoo olevansa taidekoulun kurssilla.  
”Olen kerännyt eri ammattien edustajia proggikseeni, mutta poliitikko puuttuu vielä”, hän kirjoittaa.  
Tuoreimmat Journalistin näkemät viestit ovat parin vuoden takaa. 


Jyväskylän yliopistossa ahdistelun ilmitulo käynnisti häirinnän vastaisen työn.  
Uutinen julkaistiin ennen kuin opinnot olivat elokuussa alkaneet. Ainejärjestö Lööppi ry otti kuitenkin opiskelijoihin yhteyttä heti, kertoo puheenjohtaja Oona Mynttinen

”Korostimme, että häirinnästä pitää puhua, ja että meille voi tulla kertomaan, jos kokee tai havaitsee häirintää. Kerroimme myös, että syksyn aikana tulemme pitämään turvallisuusasiaa esillä”, hän kertoo.

Lööppi ry:n hallitus on päivittämässä yhdenvertaisuussuunnitelmaa yhdessä jäsenten kanssa. Ainejärjestö alkoi myös laatia pelisääntöjä, joita järjestön tapahtumissa tullaan jatkossa soveltamaan. Syksyn tapahtumissa kuten fuksiaisissa sääntöjä on jo käyty läpi: epäasialliset puheet ja teot eivät ole hyväksyttäviä, jokaisella on oikeus koskemattomuuteen ja niin edelleen.

”Monet opiskelijat ovat pitkin syksyä tulleet vetämään hihasta ja ryhtyneet puhumaan asioista, joita heille on vuosien mittaan tapahtunut. He pohtivat, onko jokin asia ollut ok, ja onko omassa käytöksessä jotain parannettavaa. Juttu herätti paljon keskustelua, ja häirintäasioita käytiin läpi yleisemminkin. Ihmiset ovat selvästi alkaneet pohtia.”

Journalistin jutusta keskusteltaessa kävi myös ilmi, että häirintäviesteistä tiesivät lähes kaikki opiskelijanaiset, mutta ei melkein kukaan miesopiskelija.  
”Se on avannut ihmisten silmiä sille, kuinka sukupuolittunutta häirintä on.” 


”Uutinen oli iso järkytys meille opettajille”, sanoo journalistiikan apulaisprofessori Turo Uskali.  
”Se osoitti, että olimme epäonnistuneet. Emme tienneet asiasta mitään, eikä asialle siksi myöskään tehty mitään. Nyt on kaikin keinoin varmistettava, että häirintää tai kiusaamista ei tapahdu”, hän sanoo.  

Hän lähetti Journalistin artikkelin ilmestyttyä yhdessä kieli- ja viestintätieteiden laitoksen johtajan Mika Lähteenmäen kanssa journalismin opiskelijoille viestin, jossa kerrottiin, että oppiaineessa on esiintynyt seksuaalista häirintää.

Viestissä henkilökunta pahoitteli, ettei ollut osannut puuttua häirintään, koska tieto siitä saatiin vasta Journalistin artikkelista. He kehottivat jatkossa olemaan häirintätapauksissa yhteydessä henkilökuntaan, ainejärjetöön tai ylioppilaskuntaan. Viestissä oli myös linkki yliopiston oppaaseen häirinnän ja kiusaamisen estämiseksi.

Uskali kertoo, että opettajat puhuvat nyt häirintäasioista opetuksen yhteydessä.  
”Olemme keskustelleet siitä, kuinka vakava yhteiskunnallinen ongelma häirintä on ja kuinka sitä voi tapahtua missä tahansa, myös täällä meillä. Seksuaalista häirintää on monen muotoista, ja opettelemme nyt tunnistamaan sen eri muotoja.”

Opintoihin liittyvien työharjoittelujen raportteihin on lisätty kohta, jossa kysytään mahdollisesta häirinnästä työpaikoilla. Jalkafetisistihäirikön henkilöllisyys on opettajien tiedossa, ja Uskali toteaa, ettei hänen kanssaan tulla tekemään alumniyhteistyötä.  
”Meillä on paljon yhteistyötä entisten opiskelijoiden kanssa. Hänen kanssaan emme ole olleet yhteistyössä, emmekä tietenkään myöskään tule olemaan.” 

Uskali toteaa myös, että jos vastaavanlaista häirintää esiintyy, eikä kirjallinen varoituskaan tehoa, voidaan häiritsijä yliopiston hallituksen päätöksellä erottaa opetuksesta enintään vuodeksi. 


Myös laitoksella oltiin tyrmistyneitä, sanoo laitoksen johtaja Mika Lähteenmäki. 
Hän muistuttaa, että häirintätapauksissa opiskelijalla on useita tahoja, joihin olla yhteydessä: ainejärjestö, ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilö ja opettajat.

”Laitoksellamme ja tietysti koko yliopistolla on nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle”, hän sanoo.  
Ahdistelun tultua ilmi laitoksella tai yliopistolla ei kuitenkaan yhden ,sähköpostin lähettämisen lisäksi olla ryhdytty uusiin toimiin.

”Jos tieto ahdistelusta saadaan, yliopistolla on keinot puuttua asiaan. Tarvittaessa pohditaan myös, onko kyseessä poliisiasia. Voimme myös huolehtia, etteivät ahdistelija ja ahdisteltu esimerkiksi kohtaa opetustilanteessa”, Lähteenmäki sanoo.