Yle lähetti lauantaina 2. lokakuuta Elokapinan mielenosoitusalueelta Eduskuntatalon edestä pitkän suoran lähetyksen. Kun kuvaaja lähestyi Elokapinan mielenosoitusta vastaan mieltään osoittaneita Paasikiven patsaalla Bio Rexin kulmalla, syntyi uhkatilanne. Vastamielenosoittajat ryhtyivät huutelemaan kuvaajalle, peittivät kädellään hänen kameransa ja tönivät häntä.
Ylen kuvatuotannon esihenkilö Martti Lyyra sai tilanteesta tiedon ja puhui siitä kuvaajan kanssa.
”Kuvaaja suhtautui asiaan rauhallisesti, mutta itse tilanne oli kieltämättä uhkaava. Häntä yritettiin nähdäkseni saada provosoitumaan, mutta hän teki työnsä ja poistui tilanteesta. Hän hoiti tilanteen hyvin”, Lyyra sanoo.
Lyyran mukaan Ylessä on jo vuosia harkittu tarkasti, mihin kuvaajia lähetetään ja annetaanko heille turvahenkilö mukaan. Lauantain mielenosoituksessa mukana ei ollut turvahenkilöä. Se oli virhe riskiarviossa, Lyyra sanoo.
”Tiesimme, että alueella on Elokapinan vastamielenosoitus, mutta meillä oli käsitys, että se on vain autoilijoiden mielenosoitus Mannerheimintiellä. Mutta kuvaaja teki ihan oikein mennessään raportoimaan myös tästä toisesta vastamielenosoituksesta.”
Tähän mennessä Ylen kuvaajille on Lyyran mukaan varattu turvahenkilöitä muutaman kerran vuodessa. Tyypillinen tilanne on itsenäisyyspäivän mielenosoitukset, joissa journalisteilla on vaara jäädä keskenään eri mieltä olevien mielenosoittajien väliin.
“Kuvaaja on aika suojaton, kun hänellä on kamera olkapäällään ja hän tarkkailee ympäristöä linssin läpi kuulokkeet korvillaan. Sen vuoksi uhkaavissa tilanteissa tarvitaan turvahenkilö, joka toimii hänen silminään ja korvinaan ja nykäisee tarvittaessa pois pahasta paikasta”, Lyyra sanoo.
Lauantain tapahtuma on Lyyran mukaan käyty läpi Ylen turvallisuusosaston kanssa. Tapahtumasta pyritään ottamaan opiksi, mutta nopeisiin uutistilanteisiin varautuminen on haastavaa, hän sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, että kyse ei ole pelkästään siitä, onko kuvaajalla turvahenkilö vaan myös siitä, onko medialla työrauha.
”Kyllä se, että joudumme tekemään journalismia turvahenkilöiden kanssa, tuo mieleen jonkun ihan muun kuin vapaan demokratian, eikä tämän näin pitäisi olla.”
Kun turvahenkilöitä alettiin viime vuosikymmenen puolivälissä lähettää itsenäisyyspäivän mielenosoituksiin yleläisten mukaan, fyysisen väkivallan uhka tuntui Lyyran mukaan nykyistä suuremmalta. Viime aikoina tyypillinen häirintä työtilanteissa on ollut huutelua ja journalistien työn kuvaamista somepostauksiin ja vastamedian verkkolähetyksiin.
Joskus Lyyrasta tuntuu, että Yle isoine kameroineen ja näkyvine tunnuksineen on perinteiseen mediaan kriittisesti suhtautuville helpoin maali. Uutisointiin protestointi ei vaikuta.
”Totta kai uutisoimme sen, mikä on tarpeen. Esimerkiksi jos Helsingissä on alueita suljettuna mielenosoituksen takia, täytyyhän se kertoa, ei siinä ole vaihtoehtoja. Mutta meidän on keksittävä keinot tehdä se niin, että työturvallisuus ei ole uhattuna.”
Lue myös Journalistin aiempi juttu kirjeenvaihtajiin ulkomaisissa mielenosoituksissa kohdistuvista uhkista:
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
